Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä uskoo, että pragmatismi voittaa hallituksen ja erityisesti kokoomuksen sote-väännössä. Jokisipilä käy Uuden Suomen haastattelussa tiivistetysti läpi, minkälaisia kiemuroita ja vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen matkalla vielä on.

Sote-uudistuksen täydentäneet hallituksen esitykset kävivät tällä viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa, missä opposition kritiikki jäi tuttuuttaan melko ponnettomaksi. Seuraavaksi lait siirtyvät eduskunnan valiokuntien perattavaksi.

Edellisellä kerralla uudistus jumahti perustuslakivaliokunnan havaitsemiin ongelmiin. Nyt valinnanvapauden, jota on rajoitettu edellisestä esityksestä monin tavoin, tulisi olla rukattuna tämän kritiikin mukaisesti.

Mietintövaliokuntina toimivat hallintovaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta, joille muut valiokunnat antavat lausuntoja. Jokisipilä pitää todennäköisenä lakiesitysten menestystä valiokunnissa.

– Aina on silti se mahdollisuus, että valiokunnat muuttavat sitä vielä merkittävällä tavalla, tutkija muistuttaa.

Valiokunnat palauttavat esitykset eduskunnan täysistunnon käsittelyyn suositellen joko niiden hyväksymistä jossain muodossa tai hylkäämistä.

Hallituksen esitysten julkistamisen alla näkyvimmän kriitikon roolin ottivat kokoomuksen sisäiset kriitikot kansanedustaja Elina Lepomäki ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Myös Uudenmaan maakuntavaltuuston julkinen vastalause herätti huomiota.

Helsinkiä edustavan Vapaavuoren kritiikki ei Jokisipilän mukaan painavuudestaan huolimatta muodostu esteeksi sote-uudistukselle tai kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolle, vaikka Vapaavuori merkittävä kokoomusvaikuttaja onkin.

– Täytyy muistaa, että Vapaavuori on nyt eri isännän palveluksessa, ja hänen näkökulmansa on toisenlainen. Tässä asiassa eduskuntaryhmä ja kokoomuksen ministeriryhmä ovat tietysti keskeiset tahot ja päättäjät.

Orpoa odottaa kesäkuussa, sote-lakien hyväksymisen määräajan paikkeilla, myös puoluekokous. Orpon asema ei ole aivan niin vakaa kuin se on ollut, mutta uhattunakaan se ei ole.

– Tämä on hänen puheenjohtajauransa ensimmäinen isompi sisäinen erimielisyys, mikä näkyy julkisuuteen. Mutta hänen asemansa puoluejohtaja on käsittääkseni täysin turvallinen, Jokisipilä sanoo.

Vapaavuoren urasuunnitelmat ovat nyt toisaalla, Jokisipilä uskoo.

Myöskään Lepomäki ei näytä saaneen isompaa repeämään aikaiseksi, vaikka epävarmoja tai kriittisiä kokoomuslaisia ovat ainakin Harry Harkimo, Susanna Koski, Harri Jaskari ja Pertti Salolainen. Jokisipilä arvioi, että pragmatismi voittaa kokoomuksessa: nykyinen hallituspohja on todennäköisesti ainoa, millä valinnanvapauslait voidaan saada läpi. Sen hintana on keskustalle tärkeä maakuntahallinto.

– Pragmatismia on havaittavissa myös asiantuntijoiden piirissä, kun [professori Heikki] Hiilamokin oli sitä mieltä, että parempi tehdä jotain kuin ajaa karille koko homma. Samanlainen voi olla tilanne kokoomuksen eduskuntaryhmän sisällä, että jos ei muita syitä löydy, miksi hallituksen esityksen puolesta äänestää, niin sitten se, että tämän kaataminen olisi hyppy pimeään ja mahdollisesti hallitsemattomaan kehitykseen, Jokisipilä sanoo.

Jos kokoomuslaiset kaataisivat sote-esityksen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kaataisi ilmoituksensa mukaan samaan syssyyn hallituksen. Tämä on hyvin epätodennäköinen kehitys.

– Hallituksen hajotus on viime vuosikymmeninä muuttunut melko hypoteettiseksi vaihtoehdoksi, Jokisipilä sanoo.

– Se olisi poliittiselle kulttuurille maanjäristyksen kaltainen tapahtuma.

Periaatteessa on sekin mahdollisuus, että sote-esitykselle löytyisi tukijoita yksittäisistä oppositioedustajista, vaikka kokoomuslaisista osa sen hylkäisi ja hallituksen niukka enemmistö olisi uhattuna. Jonkinlainen maanjäristys sekin kuitenkin olisi.

Jos Sipilä päätyisi hajottamaan hallituksen, ei hän automaattisesti saisi uusia vaaleja, vaikka on antanut näin ymmärtää.

Lue lisää: Juha Sipilä: Jos sote kaatuu, Plan B on uudet vaalit

– Ensin tunnusteltaisiin, olisiko olemassa olevasta eduskunnasta muodostettavissa joku toinen hallituspohja – mikä vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, Jokisipilä sanoo.

Tämän jälkeen presidentti tekisi pääministerin perustellusta esityksestä ja eduskuntaa kuultuaan hajotuspäätöksen, mistä 50–75 päivän sisällä pitäisi järjestää uudet vaalit. Uudet vaalit osuisivat alkusyksyyn, eli puolisen vuotta aiemmaksi kuin suunnitelman mukaiset eduskuntavaalit keväällä 2019. Ainakaan keskustan nykykannatuksella ajatus ei herättäisi riemunkiljahduksia. Täysin herrassa olisi myös se, millainen hallitus vaalien pohjalta syntyisi jatkamaan valtakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista.

Lisää aiheesta:

Petteri Orpolta suorat sanat arvostelijoille: ”Tämän varassa puoluejohto ja ministeriryhmä ovat toimineet”

Näkökulma: Sipilän hallitus haluaa eliminoida “puoluekokousriskin”

Kaatuuko hallitus soteen? Lepomäki: ”En pidä mitenkään annettuna, että tämä laki tulee eduskunnasta ulos”

Ärähdys Juha Sipilän uhkaukseen uusista vaaleista: ”Pääministeri oikaisee perustuslakia”