Sote-uudistuksen valinnanvapaudesta näyttää koituvan kustannushaasteita, tietää soten prototyypiksikin kutsuttu Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Alueelta on saatu ensimmäisiä tuloksia sote-keskusten valinnanvapauskokeilusta, joka on yhä käynnissä.

Kyseessä on toistaiseksi ainoa valinnanvapauskokeilu Uudellamaalla, mutta valmisteilla on Suomen suurin valinnanvapauspilotti yhdessä Helsingin ja muiden Uudenmaan kuntien kanssa, mikäli sote-lait menevät eduskunnassa läpi.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymään kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Jo kuluvan vuoden alusta kuntayhtymä on vastannut alueen sote-palvelujen järjestämisestä. Tarkoitus on siirtää myös tuotantovastuu kuntayhtymälle, mistä Hyvinkää teki jo päätöksen. Vastaavia päätöksiä odotetaan muilta jäsenkunnilta touko–kesäkuussa niin, että viimeinen päätös on tulossa 4. kesäkuuta.

Kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo, että kyse on valmistautumisesta sote- ja maakuntauudistukseen.

–Olemme hyvin pitkällä, hän sanoo Uudelle Suomelle.

Laitinen-Parkkosen mukaan kehitystyö on alkanut jo lähes 10 vuotta sitten.

–Meille on annettu tällaista prototyypin leimaa. Tässä osoitetaan, miten nämä asiat voidaan hoitaa. Meistä puhutaan maakunnan valmistelussakin edelläkävijäalueena. Olemme tehneet tätä työtä omalähtöisesti oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun koko sote-uudistuksesta ei tiedetty vielä mitään.

Jos sote-uudistus menee läpi, perustason sote-palvelut tuotetaan alueyksikköinä, jollaista Keski-Uudenmaan kuntayhtymä jo vastaa. Mukana ovat kaikki suunnitellun alueyksikön kunnat.

–Olemme siltä osin valmiita. Tulevassa alueyksikössämme on 200 000 ihmisen väestöpohja.

Uudenmaan maakunnankin sote-valmistelijana toimiva Laitinen-Parkkonen sanoo, että kuntayhtymän avulla on tarkoitus tuottaa kuntalaisille parempia sote-palveluita, meni sote-uudistus läpi tai ei. Äänestyksen odotetaan olevan kesäkuussa.

–Jos kävisi niin ikävästi, että lait tyssäävät tai tulee jotakin viiveitä, kuntayhtymä jatkaa ja kehittää omaa tekemistään edelleen.

–Meillä on niin iso väestöpohja, että pystymme tässäkin volyymissä toteuttamaan niitä alkuperäisiä tavoitteita, joita sote-uudistukselle on asetettu.

Eri kuntien toiminnassa on ollut päällekkäisyyksiä, joita nyt järkeistetään kuntayhtymän avulla. Alkuun saatu tuotantovastuun siirtyminen mahdollistaa lisää tehostamista, mikä tietää myös yt-menettelyä. Hyvinkäällä neuvottelut onkin jo aloitettu ja tuotantopäätöksen jälkeen ne ovat syvenemässä työpaikkakohtaisiksi.

Alueen valinnanvapauskokeilusta on saatu ensimmäisiä tietoja siitä, miten väestö on alkanut muutoksen johdosta käyttäytyä. Sote-markkinat on avattu ja asiakkaat ovat voineet valita julkisen sote-keskuksen lisäksi yksityisen palveluntuottajan toukokuusta 2017 lähtien. Mukana ovat olleet muun muassa Terveystalo ja Mehiläinen. Nyt tiedetään jo jotakin siitä, millaisia kustannusvaikutuksia muutoksella on kyseisellä alueella.

–Yksityisille lääkäriasemille näyttää hakeutuvan julkisella rahoituksella enemmän heitä, jotka eivät aikaisemmin ole juurikaan käyttäneet julkisia sote-palveluita. Kun sote-uudistuksessa puhutaan paljon laajemmista väestömääristä, kustannushaasteita voi kyllä tulla ainakin saman tyyppisillä alueilla.

Eli kun yhä useampi henkilö käyttää palveluita, niiden tuottaminen maksaa enemmän?

–Kyllä tässä kokeilussa tulos näyttäisi viittaavan siihen suuntaan, kun julkisella rahoituksella turvataan nämä palvelut.

Laitinen-Parkkonen huomauttaa, että kyse on suhteellisen pienestä kokeilusta. Valintoja tehneitä henkilöitä on vain 8000, jotka siis ovat listautuneet yksityiselle palveluntarjoajalle. Heistä peräti 82 prosenttia ei ole aiemmin juuri käyttänyt julkisia sote-palveluja. Näyttää siis siltä, että etenkin tämä ryhmä hyödyntää soten valinnanvapautta. Tämä tulos tukee hänen mukaansa etukäteisodotuksia.

–Yksi ryhmä, joka tässä erityisesti on noussut esiin, on henkilöt, jotka ovat juuri jättämässä työelämän ja poistuvat työterveyshuollon piiristä. Näyttää siltä, että siitä väestönosasta tulee paljon valinnanvapauspalvelun käyttäjiä.

Ylivoimaisesti suurin peruste yksityisen valintaan on ollut lääkäriaikojen saatavuus. Toiseksi eniten on valittu terveysaseman sijainnin takia ja kolmanneksi eniten terveysaseman hoidon laadun takia. Noin puolet valinnan tehneistä kävi valitsemallaan terveysasemalla touko–joulukuussa 2017.

Vaikka sote-uudistus tyssäisi eduskunnassa, suunnitelmissa on Laitinen-Parkkosen mukaan pitää sote-markkinat alueella yhä auki palvelusetelin pohjalta. Rahoitustasapainoa etsittäisiin esimerkiksi niin, ettei palkattaisi aina sijaisia ja hyödynnettäisiin eläköitymisiä.

–Tarkoitus ei alun perinkään ole ollut se, että tässä kaiken päälle tulee lisärahoitus, joka aikanaan loppuu ja sitten ollaan ihmeissään, vaan tämä on huomioitu jo etukäteen, joskaan ennen kokeilua emme voineet tietää, miten väestö käyttäytyy.

Nyt käyttäytymisestä on saatu jotakin osviittaa, mikä kertoo kustannushaasteista. Silti kokeilusta ei sinänsä ole herännyt Laitinen-Parkkosen mukaan erityisiä huolia. Hänen mukaansa myös asiakkaat näyttävät olevan tyytyväisiä, sillä vain 93 sote-valinnan tehnyttä on halunnut vaihtaa palveluntuottajaa, kun siihen on ollut mahdollisuus puolen vuoden jälkeen.