Uudenmaan liiton mukaan maakunnan rahoitustaso maakuntauudistuksessa on jäämässä tulevissa valtionosuuksissa aivan liian pieneksi. Liiton muutosjohtaja kuitenkin uskoo, että tilanne korjaantuu, kunhan neuvottelut rahasta pääsevät käyntiin.

Sote-keskustelu on kiihtynyt uusille kierroksille, kun soten korjattu valinnanvapausesitys julkaistiin eilen torstaina. Päivää ennen tätä kuusi Helsingin kaupunginhallituksen jäsentä eri puolueista julkaisi kannanoton sote- ja maakuntauudistusta vastaan.

Terhi Koulumies (kok.), Otso Kivekäs (vihr.), Tomi Sevander (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Marcus Rantala (r.) ja Mika Raatikainen (ps.) viittasivat kannanotossaan Uudenmaan liiton laskelmiin, joiden mukaan pääkaupunkiseudulle voisi syntyä uudistuksen johdosta heti ensimmäisenä vuonna 200–400 miljoonan euron alijäämä, mikä tarkoittaisi kuusikon mukaan Helsingille sadan miljoonan euron leikkausta vuositasolla. Lue lisää: Nyt leviää Helsingin painava huoli sotesta: ”Leikkausten mittakaava on käsittämätön – Vastaa koko terveysasemaverkoston lakkauttamista”

Uudenmaan liiton muutosjohtaja Markus Sovala huomauttaa päättäjien pitkälle menevistä tulkinnoista samaan tapaan kuin laskelmat tehnyt Markus Syrjänen. Lue tarkemmin: ”Käsittämätön” leikkaus onkin riskiskenaario – Helsingin painava sote-huoli ”meni liian pitkälle”

Kyse on painelaskelmasta, jossa arvioidaan, mitä tapahtuisi, jos mitään korjaavia liikkeitä ei tehtäisi. Vastaavia laskelmia tehdään Sovalan mukaan vakiomenettelynä esimerkiksi valtiovarainministeriössä.

Päättäjät nostavat kannanotossaan esille myös valtionosuusjärjestelmän, joka on ”Uudellemaalle poikkeuksellisen epäedullinen”. Uudet maakunnat tulevat pyörimään pitkälti valtionosuuksilla, koska toistaiseksi niille ei olla myöntämässä verotusoikeutta ja asiakasmaksujen osuus on jäämässä rahoituksessa pieneksi.

Myös Sovalan mielestä rahoitusjärjestelmässä on Uudenmaan näkökulmasta paljon korjattavaa. Hän muistuttaa hallituksen tavoitteesta saada sote-uudistuksen johdosta kolmen miljardin euron säästöt, josta iso osa lankeaa Uudellemaalle.

–Isoin erä on se yksi miljardia euroa, joka on Uudenmaan siivu hallituksen ensi vuosikymmenelle suunnitelluista kolmen miljardin euron sote-leikkauksista, Sovala sanoo Uudelle Suomelle.

Sipilän hallitus on linjannut, että säästöjä tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä.

Sovalan mukaan ”toiminnan tehostamista toki haetaan”. Päällekkäistä hallintoa ollaan purkamassa ja tehoja odotetaan myös ict-järjestelmistä.

–Iso apu olisi, jos saisimme oikeuden sopeuttaa valinnanvapauden toteutuksen taloudellisiin raameihimme. Nyt lakiesityksestä tulee enemmän pakkopaitaa kuin mahdollisuuksia.

–Pelkään, että yhden miljardin tavoite on aivan liian kova ja lannistaa Uudenmaan sote-uudistajat.

Aiemmin mainitut laskelmat onkin tehty Uudenmaan edunvalvonnan pohjaksi.

–Meillä on vielä kana kynimättä valtion kanssa rahasta Uudellamaalla. Emme ole päässeet vielä neuvottelemaan siitä.

Sovalan mukaan neuvotteluissa pitää korjata valtionosuusjärjestelmään jäänyt valuvirhe ja kohtuullistaa Uuteenmaahan kohdistuvaa taloudellista painetta. Vuoden 2020 valtionosuus on jäämässä liian pieneksi. Valuvirhe johtuu Sovalan mukaan siitä, että menojen katsotaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2019, eikä niissä huomioida väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen kasvamista ja siirtymävaiheen kustannuksia. Myös valinnanvapaudesta tulee Sovalan mukaan ainakin alkuun lisämenoja.

Rahoituslaki hyväksytään osana sote- ja maakuntapakettia kesäkuussa, mutta rahaneuvotteluihin palataan Sovalan mukaan seuraavan hallituksen kanssa. Kovin huolissaan hän ei ole, sillä seuraavan 10 vuoden aikana ehditään pitää kolmet eduskuntavaalit. Hän uskoo, että myöhemmin maakunnille tulee myös verotusoikeus.

–Lupaan syödä vasemman hihani, jos maakuntien valtionosuusjärjestelmä ei ole näissä kaikissa kolmissa vaaleissa ihan ykkösteemoja. Sitä muutetaan varmasti 10 vuoden aikana joka vuosi.

Sovala muistuttaa, että uusmaalaisittain tärkeä kysymys valtionosuusjärjestelmässä on myös se, että yliopistolliset keskussairaalat on jätetty kokonaan sen ulkopuolelle. Sovalan mukaan tilanne pitää korjata. Hän huomauttaa, että HUSin vastuulla on puolet Suomen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja koulutuksesta, mikä tulisi huomioida järjestelmässä.

–Uuteenmaahan kohdistuu nyt kaiken kaikkiaan liian kova paine, mutta mehän korjaamme edunvalvonnalla sen kuntoon, Sovala lupaa ja käy aiheesta kiivasta keskustelua myös Twitterissä (ks. alla).