Kreikan tasavallan nuoruus ja sotilasjuntan varjo painavat, kun eurooppalaisissa neuvottelupöydissä pohditaan keinoja maan kurjan taloustilanteen auttamiseksi. Näin uskoo Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila.

Uotila sanoo Uudelle Suomelle, että Kreikan talouden tukeminen ei ole ”pelkkä rahakysymys”. Kun jo joka neljäs kreikkalainen on työtön, on maa altis yhteiskuntarauhan järkkymiselle.

–Kreikan historia huomioon ottaen siellä voi syttyä esimerkiksi sotilasvallankaappaus. Nimenomaan Kreikan tapauksessa riski on aika suurinkin, Uotila sanoo.

–Sen takia näihin aina taivutaan, Uotila sanoo.

Hän viittaa alustavaan sopuun, jonka euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF saavuttivat tiistain puolella viime yönä. Kreikan velkataakkaa leikataan 40 miljardilla eurolla alentamalla maan kahdenvälisten valtionvelkojen korkoja ja pidentämällä velkojen maksuaikaa.

Lauri Uotila laskee, että Suomelle korkojen alentaminen tarkoittaa ”useiden satojen miljoonien eurojen menetystä” korkotuloista.

–Kun tässä 40 miljardia euroa annetaan tavallaan anteeksi, niin Suomen rasitteeksi tai osuudeksi siitä tulee satoja miljoonia euroja, Uotila laskee.

Tosiasiassa menetys ei ole niin suuri. Jotta menetystä ei lainkaan tulisi, täytyisi Kreikan pystyä maksamaan kaikki velkansa korkoineen. Tähän eivät Uotila tai muut talouden ja pankkimaailman asiantuntijat ole uskoneet enää aikoihin.

–Kaikissa vaihtoehdoissa tulisi laskua. Sellaisella ajatuksella ei kannata edes leikkiä, että kaikki saataisiin takaisin. Mielestäni on ihan hyvä, että tämä leikkaus tehdään nyt, Uotila sanoo.

Uotilan mielestä satojen miljoonien menetys on kannattava satsaus, jos se pitää Kreikan pystyssä –taloudellisesti sekä yhteiskuntana – ja näin helpottaa koko Euroopan taloustilannetta.

–Tai vaikka miljardinkin tappio, kertasatsaus Kreikkaan. Ei sillä ole suurta merkitystä, onko Suomen valtionvelka 82 vai 83 miljardia euroa, Uotila latelee.

Euromaiden sopimus aiheuttaa erikoisen tilanteen ainakin Italialle ja Espanjalle, jotka tulevat lainaamaan Kreikalle rahaa matalammalla korolla kuin ne itse saavat markkinoilta.

–Niille tämä [Kreikan tukeminen] on selvästi raskaampaa kuin Suomelle, mutta nekin pelkäävät sitä pahempaa vaihtoehtoa, Uotila sanoo viitaten sotilasvallankaappauksen tai muun kapinan uhkaan.

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) kertoi aiemmin tänä vuonna, että Brysselissä on oltu huolissaan Kreikan ja muiden kriisimaiden yhteiskuntarauhasta. Kriisimaissa on tällä hetkellä näkyvissä merkkejä, jotka ovat tyypillisiä sotaa edeltävälle ajalle.

Esimerkiksi Kreikassa nuorisotyöttömyys on korkeaa ja bruttokansantuote laskenut kriisin aikana jopa 20 prosenttia.

–Vastaavaa talouden taantumaa ei ole nähty koskaan maassa, joka ei ole sodassa, Cronberg kirjoitti lokakuussa.