Autoala pelkää polttoaineen myyntilupajärjestelmän johtavan keinotteluun ja pumppuhintojen heilahteluihin.
Aalto Economic Instituten esitys jakeluyhtiöille kohdennettavasta polttoaineiden myyntilupajärjestelmästä jakaa mielipiteitä.
Myyntilupien huutokauppaan perustuva järjestelmä nähdään alttiina keinottelulle, se voisi pahimmillaan aiheuttaa polttoaineenhinnan kohtuuttomia vaihteluita ja johtaa esimerkiksi rajan takaiseen bensaralliin, vaikuttajat arvioivat.
Esityksen hyvänä puolena nähdään suoraan polttoaineen jakelijoihin kohdistuvat velvoitteet, joilla pyritään leikkaamaan fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä. Jakeluketju St1:n toimitusjohtaja Mika Anttonen suhtautuu professori Martti Liskin työryhmän raporttiin varovaisen myönteisesti.
”Siinä mielessä Liskin esittämä ajatus on aivan oikea, että vähentämisvelvoite kohdistetaan oikeaan osoitteeseen eli fossiilista energiaa myyviin yhtiöihin”, miljardiomaisuuden jakeluketjullaan luonut Anttonen toteaa.
Hänen mukaansa esityksen tavoitteena ei ole polttoaineen myynnin tai saatavuuden vähentäminen.
”Tässä ei oteta kantaa jaeltavan polttoaineen määrään, eikä siinä ole esitetty polttoaineen säännöstelyä. Sen sijaan otetaan kantaa polttoaineen hiilidioksidipäästöihin, joita tulisi esityksen mukaan vähentää. Ja se on oikein, niin tuleekin tehdä”, Anttonen toteaa.
Hän pitää tärkeänä sitä, että ehdotus jättää polttoaineen myyjille vapaat kädet sopeuttaa toimintaansa.
”Jatkovalmistelua tämä vaatisi, vaikka ajattelussa onkin paljon hyvää. Se johtaa toimijat kilpailemaan markkinaehtoisesti keskenään ja uskon että sen seurauksena saataisiin hyviä ja edullisia vaihtoehtoja markkinoille”, Anttonen sanoo.
”Malli ei ota kantaa yksittäiseen teknologiaan vaan jättää ratkaisujen tekemisen energiantuottajille, joille se kuuluukin.”
Suurimpana heikkoutena hän näkee ehdotuksen rajautumisen Suomeen. Anttosen mukaan polttoaineen myyntilupajärjestelmä pitäisi toteuttaa vähintään EU:n tasoisena operaationa.
”Esimerkin näyttäminen tyyliin ”hiilivapaa Mynämäki” voi huonoimmillaan johtaa kansantalouden siihen tilaan, että emme enää kykene hoitamaan peruspalveluitakaan. Ja silloin kyyti on kylmää”, hän sanoo.
Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kiinnittää huomiota samaan asiaan. Hän muistuttaa, että päästötavoitteiden leikkaukset ovat osa EU:n ilmastostrategiaa.
”Eikö meidän pitäisi olla osa EU:ta ja myös globaalia markkinaa. Jos päästökauppa rajautuu Suomeen, niin trafiikkia riittää Haaparannan kohdalla, eikä silloin osteta pelkästään nuuskaa vaan myös polttoainetta. Kyllä tämän pitäisi olla vähintäänkin EU:n tasoinen käytäntö”, hän linjaa.
Myös autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio näkee raportissa useita ongelmia. Hän epäilee, että valtion toteuttamat myyntilupien huutokaupat voisivat johtaa keinotteluun.
”Jotkin suuret alan yritykset voisivat kahmia myyntilupia itselleen ja myydä niitä sitten edelleen, mikä aiheuttaisi ennakoimattomuutta ja hintojen voimakasta vaihtelua”, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on myös Pekka Rissa.
”Käytännössä tämä on eräänlainen polttoaineveron korotus, mutta päästökaupan myötä mennään entistä epävarmempiin käytäntöihin. Kyllähän markkinat jo nyt ohjaavat pumppuhintoja, mutta ei sentään 0–50 sentin vaihteluvälillä, kuten tuossa”, hän sanoo.
Molemmat autoalan vaikuttaja nostavat esiin myös raskaan ammattiliikenteen erityisvaatimukset.
”Vaikutukset voivat tavarankuljetuksissa olla hyvinkin rajut ja samalla jouduttaisiin harkitsemaan myös erilaisia yritystukia”, Kallio arvelee.
Rissa ja Kallio nostavat myös esiin mallin mahdolliset sosioekonomiset vaikutukset.
”Kohtelisiko malli oikeudenmukaisesti eri väestöryhmiä, pitääkö kaupunkilaisten ja maaseudun välillä pohtia erilaisia tulonjakomalleja ja miten malli kohtelee niitä, jotka joutuvat ajamaan pitkiä matkoja työnsä perässä”, he pohtivat.
Suomi on sitoutunut puolittamaan fossiilisten polttoaineiden kulutuksen tieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä.
Lokakuun lopuilla julkaistavassa, liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa raportissa Aalto Economic Instituten tutkijat esittävät Suomeen polttoaineiden myyntilupajärjestelmää.
Siinä jakelijan olisi ostettava valtiolta jokaista myytävää polttoainelitraa varten polttoaineen hiilisisältöön sidottu myyntilupa. Lupien määrä vähenisi vähitellen siten, että vuonna 2030 liikenteessä syntyisi puolet nykyistä vähemmän hiilidioksidipäästöjä.
