Kasvuyritystapahtuma Slush peruttiin viime vuodelta, mutta tänä vuonna tapahtuma järjestetään nyt joulukuun alussa.

Suomen kokonaisvienti on noin 65 miljardia euroa. Metsä- ja metalliteollisuus ovat molemmat noin kymmenen miljardin euron toimialoja. Markkinaraadin keskustelussa Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen uskoo, että startupeista voi kasvaa yhtä suuri vientiala.

”Se on myös vastaperustetun yhteisömme tavoite. Tällä hetkellä meidän vientimme arvo on kaksi miljardia. Jos meidän sata yritystämme kasvavat vuodessa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, olemme saavuttaneet tuon kymmenen miljardia.”

Startup-sijoittaja ja tietokirjailija Kim Väisänen huomauttaa, että metalli-, metsä- ja koneteollisuuden lähes 20 miljardin euron saavuttamiseen startupeilla riittää vielä töitä.

Johtaja Jussi Kallasvuo Aktiasta huomauttaa kiusallisesta ongelmasta: kasvaessaan startupit eivät enää ole startupeja, vaan niistä tulee ”tylsiä oikeita yrityksiä”.

Missä menee raja, milloin startup ei enää ole startup?

Kallasvuon mukaan yritys siirtyy helposti startupista kasvuyritysvaiheeseen, kun liiketoimintamalli on todennettu ja sitä voidaan selvästi skaalata lisäämällä pääomaa ja avaamalla uusia toimipisteitä.

Väisänen toteaa, ettei määritelmä ole yksiselitteinen. Startup, scaleup ja kasvuyritys menevät iloisesti sekaisin.

”Jos firmalla on vuosikymmen historiaa takana ja siihen on laitettu parisataa miljoonaa, niin aika vaikea sitä on startupiksi sanoa.”

Pakarinen muistuttaa, että startup-yhteisön jäsen on myös Supercell, joka ei enää ole perinteinen startup. Hän lisää, että vaikka yritykset ovat kasvaneet startup-vaiheesta yli, niissä on yhä tietynlainen startup-henki nähtävissä.

Kasvuyritystapahtuma Slushin merkitys ulkomaisen rahoituksen saamisessa on Markkinaraadin osallistujien mukaan merkittävä. Slushin reilun kymmenen toimintavuoden aikana sijoitusten määrä on Pakarisen mukaan kymmenkertaistunut.

”Tämä on menestyksen kehä, joka ruokkii itseään. Kun on tullut hyviä esimerkkejä, on saatu sitä kautta luottamusta kansainvälisesti.”

Kallasvuo lisää, että yritykset ja yrittäjät ovat paljon valmiimpia, ja on syntynyt osaamista, jolla pystytään käyttämään pääomaa. Hän kuvailee olemassa olevaa myyttiä, jossa ”menet Slushiin, pitchaat ja sitten saat muutaman miljoonan”. On vaikea työ käyttää saatu raha viisaasti, hän sanoo.

Kim Väisänen toteaa, että ihmiset tekevät bisnestä ihmisten kanssa. Hän pitää muiden sijoittajien kanssa käytyjä keskusteluja Slushin suurimpana antina.

”Suomen ongelmahan on ’on maamme köyhä ja siksi jää’. Meillä ei ole isompiin rahoituskierroksiin muskeleita. Kun mennään satoihin miljooniin tai miljardien kierroksiin, se vaatii rahaa jostain muualta.”

Kun ulkomaalaiset sijoittajat tapaavat täällä suomalaisia enkeli- ja pääomasijoittajia ja luottamus syntyy, heille on helpompi esitellä yrityksiä, jotka tarvitsevat rahaa, Väisänen lisää.

Kriisitilanne syö likviditeettiä

Aktian Kallasvuon mukaan pörssin heilahtelut ja startupien rahoitus kulkevat osittain käsi kädessä. Jos tulee kriisitilanne, likviditeetti kuivuu kaikkialta.

Kim Väisänen huomauttaa, että osa kasvuyrityksistä ostetaan pörssiyhtiöiden osakkeilla, joten osakekurssien muutokset vaikuttavat yritysten valuaatioon.

Pakarisen mukaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että suuria turbulensseja olisi tulossa. Hän lisää, että maailmantaloudessa inflaatio on kuitenkin kasvamassa.

”Meidän pitäisi yhteiskuntana Suomessa pystyä mahdollisimman hyvin turvaamaan yrityksille toimintaolosuhteet, että pystymme vastaamaan esimerkiksi koronan aiheuttamiin kriiseihin.”

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE MYÖS: