Nordean päästrategi Jan von Gerich ennustaa, että Suomi vajoaa uuteen taantumaan vuoden 2020 lopulla.

– Globaali talous on vahvassa vedossa, mutta nousukausi ei jatku loputtomiin. Markkinasignaalien perusteella Yhdysvallat vaipuu taantumaan vuoden 2020 puolivälissä – Suomi seuraa perässä sama vuoden lopussa, hän ennakoi blogissaan.

USA:ssa nousukaudesta on von Gerichin mukaan tulossa kaikkien aikojen pisin ensi vuoden kesänä.

–Selkeitä merkkejä nousun käännöksestä ei vielä ole, ja kasvu itse asiassa näyttäisi kiihtyvän tänä vuonna. Työmarkkinat ovat kuitenkin lähellä täystyöllisyyttä, inflaatio on kiihtymässä ja keskuspankki kiristää rahapolitiikka. Haasteet noususuhdanteen jatkolle kasvavat lähivuosina, hän kommentoi.

Von Gerich nostaa esiin tuottokäyrän, eli pitkien ja lyhyiden korkojen erotuksen, joka hänen mukaansa on ollut hyvä ennakoimaan talouden käännöksi. Se on hänen mukaansa kääntynyt laskevaksi, eli pitkät korot ovat lyhyitä matalampia, ennen jokaista USA:n taantumaa vuoden 1955 jälkeen.

–Historiallisesti viime joulukuun tasoilta on mennyt keskimäärin reilu vuosi käyrän kääntymiseen, ja siitä noin puolitoista vuotta taantuman alkamiseen. Tuottokäyrä signaloi siis taantuman alkavan Yhdysvalloissa vuoden 2020 puolivälissä.

Von Gerich korostaa, että euroalue ei pääse karkuun Yhdysvaltojen taantumaa, vaikka taloussykli ei euroalueella vielä olekaan ehtinyt yhtä pitkälle kuin Atlantin takana.

–Yhdysvalloilla on edelleen merkittävä rooli maailmantaloudessa, luottamuksen lasku välittyy nopeasti maasta toiseen integroitujen rahoitusmarkkinoiden kautta ja yhteys USA:n ja euroalueen talouksien välillä tuntuu kasvavan taantumien yhteydessä. Lisäksi euroalueen kasvuveturi Saksa on jo selvästi pidemmällä kasvusyklissään euroalueen keskiarvoon verrattuna. Historian valossa euroalue ajautuu taantumaan noin vuotta Yhdysvaltoja myöhemmin, hän kuvailee.

Pienenä avotaloutena Suomi on von Gerichin mukaan herkempi globaalin talouskehityksen muutoksille kuin euroalue keskimäärin.

–Taantuma saavuttaneekin Suomen jo vuoden 2020 lopulla – samoihin aikoihin Saksan kanssa. Suomen nousukautta olisi siis jäljellä vajaat kolme vuotta.

Tilastokeskuksen viikolla julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2016 neljänteen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 2,7 prosenttia.

Suomen kansantalouden kehitys oli suotuisaa vuoden 2017 jokaisella vuosineljänneksellä. Koko vuoden bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,0 prosenttia edellisvuodesta.

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius arvioi, etteivät luvut enää muutu paremmiksi.

– Tulkintamme Suomen BKT-luvuista: Tämän paremmaksi tämä ei tästä muutu. Investointien suhdannehuippu on rakentamisen kasvun hidastuessa takanapäin ja ulkomaankaupasta tuskin saadaan samanlaista hurjaa nostetta kuin 2017 ilman, että globaali talous löytää uuden kiihdytyskaistan, hän kommentoi Twitterissä.