Venäjän tutkimuksen huippuyksikön johtaja professori Markku Kivinen kannattaa puolueettomuutta Venäjän suhteen.Kuva: Jarmo Koponen

Venäjän tutkimuksen huippuyksikön johtaja professori Markku Kivinen katsoo, että Venäjän ulkopolitiikkaan voidaan vastata puolueettomuudella. Puolueettomuutta Kivinen suosittaa entisen Neuvostoliiton maille. Venäjä on tehnyt selväksi, että se huolehtii venäjänkielisten oikeuksista maansa rajojen ulkopuolella.

-Entisen Neuvostoliiton alue on myös meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan haaste, Kivinen kertoi yleisötilaisuudessa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa perjantaina.

Kivisen mukaan Venäjä on ajautumassa kauemmas lännestä. Lännellä ei ole oikein mitään tarjottavaa maille, joille Nato-jäsenyyttä ei ole luvassa. Puolueettomuus olisi erittäin käyttökelpoinen näiden maiden kohdalla.

Ukraina on kääntynyt Venäjän suuntaan, mutta toistaiseksi keskeinen toimija Ukrainassa on EU. Nato ei ole Ukrainassa kansan suosiossa eikä hallitus ole taipuvainen jäsenyyttää hakemaan.

-Puolueettomuuden sisältö on tärkeää. Lännen kannalta olisi turvattominta että maat alkaisivat turvallisuuspoliittisesti liukua Venäjän puolelle.

Kivinen muistuttaa, että suhtautuminen tapahtumiin Georgiassa, Ukrainassa ja Serbiassa on valtapiirien kamppailua. Itsenäisten valtioiden yhteisön, IVY:n, muodostavat entisen Neuvostoliiton osatasavallat Baltian maita ja Georgiaa lukuun ottamatta.

Malttia lausuntoihin

Kivinen arvioi myös Suomen presidentin Sauli Niinistön mahdollista ulkopolitiikan linjausta. Jokainen presidentti pyrkii muodostamaan hyvät suhteet Venäjään.

-Tässä vaiheessa en halua ennustaa, mutta en usko, että Venäjällä olisi intressiä heiluttaa Suomen presidentin asemaa, Kivinen sanoi.

-Mutta mitä minä hiukan pelkään on, että jos tulee joku sellainen tilanne kuin esimerkiksi Georgian sota niin riittävätkö Suomen rahkeet siinä tilanteessa? Kivinen kysyi.

Venäjä ja Georgia kävivät viisi päivää kestäneen sodan vuonna 2008.

-Olen monta kertaa julkisuudessa sanonut, että ne lausunnot joita silloinen ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) antoi, eivät onneksi olleet presidentin tai pääministerin lausuntoja, Kivinen arvioi.

Silloinen ulkoministeri ja Etyjin puheenjohtaja Alexander Stubb vaati jyrkin sanoin Venäjää vetämään heti joukkonsa Etelä-Ossetiasta. Suomen oli jopa harkittava Nato-jäsenyyttä Georgian ja Venäjän välisen sodan vuoksi, hän arvioi silloin.

Kivinen opasti perjantaina, että kun tapahtuu jotain odottamatonta, silloin poliitikkojen taidot testataan. Kuka tahansa pystyy kättelemään tilanteessa, jossa ei ole mitään asioita. Niin kuin silloin kun Suomen ja Venäjän välillä ei ole mitään suuria ongelmia.

Putin tuntee Suomen

Venäjän todennäköinen presidentti Vladimir Putin on Suomen tuntija. Hän vierailee maassamme usein. Hänen lähipiiriinsä kuuluva miljardööri Gennadi Timsthenko on Suomen kansalainen, vaikka asuukin Sveitsissä.

Vaalipuheissaan Putin on käyttänyt kovaa kieltä. Hänen ohjelmiksi katsottavia kirjoituksia on julkaistu seitsemässä eri lehdessä. Ulkopolitiikkaa hän käsitteli viime viikolla.

Moskovan ulkopolitiikkkaa tuntevan Fjodor Lukjanovin (Lukjanov on kirjoittanut myös Uudessa Suomessa) mukaan viimeisessä artikkelissaan pääministeri Putin selitti, kuinka hänestä Venäjän ympärillä on paljon vihamielisyyttä.

-Kaikki ovat potentiaalisia uhkia. Putin ei vain pelotellut vaan ymmärtää asian juuri näin, Lukjanov sanoi Voice of American haastattelussa.

Venäjän kokoamiseen on aina tarvittu ulkoisen uhkaa pelkoa. Maailman poliittinen tilanne ei kuitenkaan ole yhtä musta valkoinen kuin kylmän sodan aikana.

-Putin näkee maailman rikkonaisena. Vaikea sanoa, ettei hän olisi oikeassa, Lukjanov täsmentää.

Mentaliteettien erot ovat olemassa. USA:n ja Venäjän välillä on isoja perustavanlaatuisia eroja siinä, miten maailmaa pitäisi johtaa.

-Katsokaapa arabikevättä, Putin ei valehtele itselleen vaan pelkää aidosti, Lukjanov sanoo.

Suurvaltapolitiikka-retoriikka tulee jatkumaan

Uskottavia ennusteita Venäjän kehityksestä on vaikea laatia.

-Voimme vain sanoa, että värivallankumoukset ovat suhteellisen epätodenäköisiä, Kivinen sanoi.

Vuonna 2004 Ukrainassa pidettyjen vaalien jälkeen toisen kierroksen tulosta väärennöksenä pitäneet kansalaiset järjestivät Kiovan keskustassa useiden päivien mittaisen kokoontumisen ja onnistuivat kansainvälisen painostuksen avulla vaatimuksessa vaalien toisen kierroksen uusimisesta.

Ukrainassa presidentiksi jo julistettu Kremlin suosikki jäi tuolla kertaa valitsematta.

Nyt lännen vastustajat ja Putinin tukijat ovat olleet sitä mieltä, että Venäjän parlamenttivaalit joulukuussa 2011 käytiin Yhdysvaltojen hyväksymän painostuksen alaisina.

-Hyvin koulutetut amerikkalaiset asiamiehet, jotka saivat ohjeensa Yhdysvaltain lähetystöstä ja rahoitusta täysin avoimesti amerikkalaisilta säätiöiltä, väärensivät vaalitarkkailun tuloksia. He eivät mitenkään peitelleet sitä tosiasiaa, että päämääränä oli Putinin syrjäyttäminen, kirjoittaa vaalitarkkailijaksi Moskovaan lähtenyt dosentti Johan Bäckman blogissaan.

Tähän asti Venäjän johto on suhtautunut maltillisesti mielenosoituksiin. Tänään ja huomenna niitä on luvassa Moskovaan niin maan halllituksen, vaalivoittajan puolesta kuin vaalien päämäärää vastaankin.

Lisää aiheesta: Venäjän presidentinvaalit tänään: ennakkosuosikkina Vladimir Putin