Sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta on käyty keskustelua viime vuosina, mutta termin sisältöä ei edelleenkään aina tunneta. Näin totesi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hanke Facebook-sivullaan tiistaina.

Aihe on herättänyt keskustelua tunnetun lastenpsykiatri Jari Sinkkosen ilmoitettua, että hän ei lainkaan ymmärrä puhetta sukupuolen moninaisuudesta. Sinkkosen on katsottu käytännössä kieltäneen Länsiväylän haastattelussa translasten olemassaolon ja vähätelleen intersukupuolisten lasten määrää.

Lastenpsykiatriksi erikoistuva lääkäri Jaana Wessman arvosteli Sinkkosen lausuntoa Uuden Suomen haastattelussa . Hän totesi samalla, ettei sukupuolisensitiivinen kasvatus tarkoita sitä, että ”peniksensä löytäneelle pikkulapselle teeskennellään, että pippeleitä ja pimppejä ei ole olemassa, eikä sitä, että itseään tytöksi mieltävää lasta ei saisi sanoa tytöksi”. Sen sijaan ideana on välttää turhien sukupuolisanojen käyttöä esimerkiksi ryhmätilanteissa.

– Ei siis esimerkiksi sanota ”tytöt ja pojat”, vaan ”oppilaat” tai ”lapset”. Ryhmiä ei pienten lasten kohdalla jaeta sukupuolen mukaan, jottei anneta turhaan kuvaa, että samaa sukupuolta olevien lasten pitäisi leikkiä lähinnä keskenään ja kaikkien pitäisi kuulua tiukasti jompaankumpaan ryhmään, Wessman selitti.

Lue myös: Lastenpsykiatri ärähtää Jari Sinkkosen sukupuolipuheista: ”Ei ole tarkoitus kieltää pippeleiden ja pimppien olemassaoloa”

Asiaa selvensi myös opetusministeriön ja Naisasialiitto Unionin Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hankkeen pohjalta syntynyt projekti Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Facebook-sivullaan. Koulutushanke muistuttaa, että uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan kasvatuksen tulee olla sukupuolisensitiivistä.

– Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolten olemassaolon kieltämistä tai sukupuolista puhumista, muttei myöskään sitoutumista kahden sukupuolen malliin, jossa tytöille tarjotaan yhdenlaista ja pojille toisenlaista toimintaa eriytetyissä ryhmissä. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa opitaan tiedostamaan ja tunnistamaan oletuksia ja käsityksiä sukupuolista ja sukupuolirooleista, varhaiskasvattajien koulutussivuston päivityksessä todetaan.

–Erityisen tärkeää on oppia reflektoimaan omaa toimintaa: miten oletukseni lapsen sukupuolesta ja sukupuolelle tyypillisenä pidetystä käytöksestä voi ohjata sitä kuinka lasten kanssa toimin?

Tämän vuoden alusta niin sanottu ”sukupuolitietoisuus” on noussut uudella tavalla esille myös peruskoulussa, kun tasa-arvosuunnitelma on tullut pakolliseksi, Helsingin Sanomat kertoo. Tähän liittyen Opetushallitus ohjeisti käyttämään mieluummin muita termejä kuin tytöttelyä tai pojittelua lapsista.

– Sukupuoli on vain yksi ominaisuus monien ominaisuuksien joukossa. Sen jatkuva mainitseminen antaa lapselle ylikorostuneen käsityksen sukupuolen merkityksestä, opetusneuvos Satu Elo Opetushallituksesta sanoo Helsingin Sanomille.