Energia-alan edunvalvojan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ihmettelee kymmenen professorin esiintymistä Tieteen päivien paneelissa aiemmin tammikuussa.

Leskelä toteaa Uudelle Suomelle vierastavansa sitä, että professorijoukko esiintyy ikään kuin akateemisena paneelina keskustelemassa energiapolitiikasta, kun todellisuudessa samat professorit ovat menneinä vuosina vetäneet yhteisen kampanjan uusiutuvasta energiasta.

– He ovat samanmielisten professoreiden suljettu piiri. Asetelma on se, että he esiintyvät paneelissa ja jatkavat energiapolitiikan vääristelyä, Leskelä sanoo.

Lue myös juttu Peter Lundin vastauksesta Leskelälle: Suomi luottaa kahteen isoon riskiin energiapolitiikassa

Professorijoukkoon kuuluvat Minna Halme, Jouko Korppi-Tommola, Matti Liski, Peter Lund, Janne I. Hukkinen, Lassi Linnanen, Raimo Lovio, Jyrki Luukkanen ja Markku Wilenius.

Leskelä ei ollut paikan päällä seuraamassa Tieteen päivien paneelia, mutta sen esittelyteksti toistaa professorijoukon näkemystä siitä, että Suomi olisi eri viivalla uusiutuvan energian käytössä kuin verrokkimaat. Tästä professorit kirjoittivat myös esimerkiksi Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -pamfletissaan vuonna 2014.

Lue lisää: Professorit: Jättibisnes syntyi jo – Suomi täysin pihalla

Leskelän mielestä tämä professoreiden keskeinen väite ei pidä paikkaansa – ei vuonna 2014, kun professoreiden kampanja alkoi, eikä varsinkaan nyt.

– Suomi on nopeammin kuin suurin osa verrokkimaista lisännyt uusiutuvan energian käyttöä, Leskelä sanoo.

Leskelän mielestä professoriryhmä on poiminut lukuja ja näkökulmia ”erittäin valikoivasti” muodostaakseen sen kuvan, että Suomi olisi jäljessä muita uusiutuvassa energiassa ja että muut maat tekisivät keskenään samanlaista energiapolitiikkaa.

”Professoreiden lobbaus herätti ihmetystä”

Leskelän mukaan kyseinen professorijoukko aloitti vuonna 2014 kampanjan, jossa koottiin yrityksiltä rahoitusta lobbaukseen. He kokosivat myös nettisivun nimeltään energiapolitiikka.fi. Leskelän mukaan tavoitteena oli vaikuttaa hallitusohjelmaan.

– Se herätti meillä Energiateollisuudessa jo silloin ihmetystä, että professorit lähtivät mukaan politiikkaan tällä tavalla, Leskelä sanoo.

Hän kokee, etteivät professorit olleet täysin avoimia siitä, mitä tahoa he edustivat, vaan kertoivat olevansa energiaprofessoreita.

Tosin Leskelä toteaa toisaalta, että hankkeen rahoitus oli avointa.

Itsekin etujärjestöä edustava Leskelä toteaa, että lobata saa. Hän kuitenkin korostaa, että lobbauksen kohteen pitää tietää, kenen asialla lobbaaja on.

Kansanedustaja: ”Etujärjestöt vastustavat kaikkea uutta”

Oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Emma Kari nosti tänään esiin Leskelän Facebook-kommentit koskien Tieteen päivien paneelia.

Kari puolustaa Facebook-päivityksessään professorijoukon näkemyksiä.

– Energiateollisuus ry edustaa vanhoja suuria energiayrityksiä kuten Teollisuuden Voimaa, Fennovoimaa ja kunnallisia [energiayhtiöitä]. Järjestö käyttää suurta valtaa Suomen energiapolitiikassa. Aikaisemmin se on pystynyt hallitsemaan Suomalaista energiapoliittista keskustelua. Suurten [energiayhtiöiden] etu on ollut tässä keskustelussa maan etu. Nyt yliopistojen professorit, energia-alan tutkijat ja alan asiantuntijat ovat kaivautuneet tutkijakammioistaan ja ottavat osaa julkiseen keskusteluun. He kertovat tutkimustietoon nojaten, mikä Suomen energiapolitiikassa on mennyt metsään ja mitä pitäisi muuttaa. He puolustavat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja uusiutuvia. Siksi Energiateollisuus hyökkää heidän kimppuunsa, Kari tulkitsee.

– Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan kommentit kertovat sen, miksi olemme hajautetun uusiutuvan energian tuotannon perässähiihtäjiä ja katastrofaaliset ydinvoimahankkeet saavat eduskunnan tuen. Täällä on keskitytty ajamaan suurten [yhtiöiden] etua, hän myös kritisoi.

Leskelä kiistää Karin näkemyksen.

– Ei meillä ole mitään sitä vastaan, että ajetaan uusiutuvaa ja hajautetumpaa energiantuotantoa.

Leskelän mukaan Energiateollisuus tukee sitä, että ihmiset voisivat itse alkaa tuottaa energiansa.

Lue myös: Professori Peter Lund vastaa Leskelän kritiikkiin tässä Uuden Suomen jutussa.