Kaikki Ruotsin rajanaapurit avaavat maanantaina rajansa toisilleen, mutta eivät ruotsalaisille.

Tanska ja Norja sopivat rajojensa avaamisesta jo yli kaksi viikkoa sitten, ja Suomen hallitus ilmoitti viime torstaina avaavansa rajat Baltiaan, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin, mutta ei Ruotsiin. Norjan pääministeri Erna Solberg ilmoitti perjantaina sallivansa norjalaisten matkustamisen Ruotsin Gotlantiin.

Molemmat sopimukset uutisoitiin näyttävästi Ruotsissa, mutta kokonaisuus valkeni sunnuntai-iltana, kun Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kommentoi tilannetta ensimmäistä kertaa Dagens Nyheterille.

”Emme tietenkään tykkää tästä”, Linde sanoo ja korostaa, että kaikkien Ruotsiin saapuvien matkailijoiden on noudatettava Ruotsin viranomaisten ohjeita. Se että ruotsalaiset eivät saa matkustaa ulkomaille ”turhauttaa suuresti”.

LUE MYÖS:

Linde kuitenkin korostaa, että kaikki matkailijat eivät noudata suosituksia, vaikka se tarkoittaisi, että matkavakuutus ei enää turvaa turistia.

Turismista riippuvainen Islanti avaa rajansa tänään maanantaina kaikille EU-maille ja Britannialle, mutta kaikki maahan saapuvat testataan koronan varalle ja tulos ilmoitetaan puhelinsovellukseen, joka samalla myös jäljittää tautiketjuja.

Dagens Nyheterin haastattelussa Ruotsin ulkoministeri Linde kertoo olevansa huolissaan myös pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta. Pohjoismainen passivapaus astui voimaan olympiavuonna 1952 ja rajatarkastukset lakkautettiin kesäkuussa 1957 allekirjoitetulla sopimuksella.

Pohjoismaiden pääministerien allekirjoittama tavoite on luoda Pohjolasta maailman integroiduin alue vuoteen 2030 mennessä.

”Olen huolissani, että tämä vaikuttaa negatiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön – erityisesti raja-alueilla.”

”Monilla alueilla on ollut yhteistyötä 1950-luvulta alkaen ja ihan yhtäkkiä syntyy kovia tunteita ja vihamielisyyttä ihmisten välille, vaikka mitään rajoja ei ole ollutkaan. Olen aidosti huolissani, että miten tälle käy”, Linde toteaa viitaten esimerkiksi Torniojokilaaksoon.

”Minua huolettaa, että miten kauan näiden haavojen parantuminen kestää.”

Dagens Nyheterin toimittaja Ewa Stenberg arvioi analyysissään, että Ruotsin ulkoministeriöstä näyttää puuttuvan tiettyä itsekritiikkiä. Ulkoministeri Linden mukaan muissa Pohjoismaissa on ollut kevyempi epidemia kuin Ruotsissa, vaikka tautitapauksia todettiin alkuvaiheessa enemmän Norjassa ja Tanskassa.

”Ruotsin tie pohjoismaisen yhteistyön palauttamiseksi hyvälle tolalle ei selvästikään käy ulkopoliittisen itsekritiikin kautta”, Stenberg toteaa.