Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen antaa täyslaidallisen europäättäjien toiminnasta Espanjan tukipaketin päätöksissä ja pysyvän vakausrahaston EVM:n asemasta velkojana.

- Onko Olli Rehn antanut tarkoituksella väärää tietoa ja lähtee vedättämään tätä haluttuun suuntaan? Koskinen kysyy Uuden Suomen haastattelussa tiistaiaamuna.

- Tällaisissa äärimmäisen herkissä talouden kriisien kysymyksissä odottaisin jämptimpää ja oikeudellisesti kestävämpää toimintaa EU-tasolla.

EVM-sopimuksen tulkinnasta syntynyt keskustelu Suomessa rapauttaa Koskisen mukaan pahimmillaan luottamuksen koko eurojärjestelmään.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan talouskomissaari Olli Rehnin kommentit EVM:n ensisijaisuuden harkinnasta tapauskohtaisesti ovat outoja.

- Tässä on vedätyksen tuntua, että viedään yhteisvastuun suuntaan, Koskinen sanoo ja viittaa eilen tasavallan presidentin Sauli Niinistön ilmaisemaan huoleen EU-päätösten tulkintojen eriseuraisuudesta.

”Keskeinen ehto”

Suomessa pysyvän vakausrahaston käsittely on käynyt läpi valtiovarainministeriön ja eduskunnan, jossa sopimusta ovat käsitelleet valiokunnat ja lopuksi kansanedustajat täysistunnossa.

Koskisen mukaan Rehnin puheet ovat hämärtäneet sopimuksen sisältöä, vaikka suomalaisen päätöksenteon pohjalla on koko ajan ollut ministeriössä ja eduskunnassa EVM-sitoomusten ensisijaisuus.

Nyt hallituksen pitäisi Koskisen mukaan selvittää, mitä todella on sovittu. Ensisijaisuusperiaatteen mukaan on selvitetty ja laskettu Suomen vastuut sekä mahdolliset menetykset.

- Suomalaisen valtiosopimuskäytännön mukaan tämä [ensisijaisuus] on niin keskeinen ehto, ettei ole väliä lukeeko se johdannossa vai itse tekstissä, Koskinen tulkitsee.

- Jos se muuttuisi, sopimus pitäisi käsitellä uudelleen.

”Täältä ikuisuuteen”

Vakausrahaston luonteen kannalta ensisijaisuus on myös keskeinen tekijä. Koskinen pelkää, että jos ensisijaisuudesta luovutaan, EVM:sta tulee ”täyterahoittaja täältä ikuisuuteen”.

Ensisijaisena velkojana EVM saisi aseman, jossa kunkin rahoituspäätöksen kohdalla luotaisiin kokonaisjärjestely, jonka avulla kriisiytynyt euromaa saisi asiansa kuntoon ja EVM:n rahoittajat omansa takaisin.

- Siitä tulee [kansainvälisen valuuttarahaston] IMF:n kaltainen, joka pystyy saamaan rahansa takaisin. Tästä on IMF:llä hyvää näyttöä, Koskinen sanoo.

- Toinen linja tarkoittaisi toistuvien velkajärjestelyjen tietä, jolloin myös osallistuvien valtioiden saatavia jouduttaisiin leikkaamaan. Tällä on suuri merkitys, millaisia tappioita veronmaksajille tulee.

Toistaiseksi Olli Rehnin lausunnon uutta selitystä ovat pyytäneet Niinistön ja Koskisen lisäksi perussuomalaisten Juho Eerola (ps.), keskustan Antti Kaikkonen (kesk.) ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.).