Suomalainen väitöstutkija Esa-Jussi Salminen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa vuonna 2007 tekemästään matkasta Nashin leirille Venäjän Seligeriin. Kirjoituksen otsikko kuuluu "Olin Nashi-leirillä vakoojana".

Salminen vietti tuolloin lukuisten ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa viikon leirillä. Venäläisiä ja ulkomaalaisia oli leirillä yli 10 000 henkeä.

- Ulkomaalaisille tuotiin esiin opintomahdollisuuksia, Salminen kertoo Uuden Suomen haastattelussa.

Salmisen matkakertomus kuvailee hyvin erilaista Nashi-toimintaa kuin mitä länsimainen media yleensä kertoo järjestöstä.

- Nashi ei ole poliittinen järjestö, kuten Suomessa on totuttu. Se on vallanpitäjien puolella, mutta ei sen enempää poliittinen.

- Leirin ohjelma on todennäköisesti päätetty korkealla tasolla.

Nashi-järjestö on yhteydessä presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä –puolueeseen ja Venäjän hallintoon. Yhteys ei välttämättä ole kuitenkaan suora käskytyssuhde tavallisen nashin näkökulmasta.

Salmisen kuvauksen perusteella Nashi-nuorten toiminta näyttäytyy kuitenkin eräänlaisena kansalaiskunnon kohottamisena, hieman länsimaisen partioliikkeen tapaan. Hän myöntää vertauksen oikeansuuntaiseksi.

- Nashiin kuuluu tavallisia nuoria. Urheilu oli leirillä hyvin tärkeää, Salminen sanoo.

Blogitekstissään ja puhelinhaastattelussa Salminen kuvailee Nashin toiminnan ytimen olevan ”kansanvihollisten” vastustaminen.

- Vihollisten toiminta kuvataan yksiselitteisesti huonoksi. Esimerkiksi Virossa ovat vallalla fasistit ja Sofi Oksanen on kirjoittanut vääränlaista historiaa. Tällaisia ilmiöitä vastaan voi osoittaa mieltä ja tehdä muita tekoja, Salminen kuvailee ideologiaa.

Neljä ja puoli vuotta Venäjällä suomalais-ugrilaisia kieliä tutkinut Salminen kertoo, että hän ei törmännyt Nashi-nuoriin lainkaan.

- Ei tämä järjestö saisi huomiota ulkomailla lainkaan ilman tällaisia tempauksia.