Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan (kok.) 9. maaliskuuta julkaisema Twitter-viesti saattoi pudottaa päästöoikeuksien arvoa jopa yhdeksän prosenttia yhden päivän aikana.

Asiasta uutisoivat muun muassa uutistoimisto Bloomberg ja energia-alan uutispalvelu ICIS.

Korhola kertoi Twitterissä ennen parlamentin äänestystä, että hänen edustamansa EPP-ryhmä vastustaa EU:n päästöoikeuksien lykkäämistä eli niin sanottua backloadingia. EPP on parlamentin suurin poliittinen ryhmä.

Bloombergin mukaan tämän seurauksena päästömarkkinat horjuivat enemmän kuin kertaakaan kuuteen viikkoon. Uutistoimistojen haastattelemien analyytikoiden mukaan päästöoikeusmarkkinat ovat herkkänä kaikille tiedonmurusille.

– Markkinat reagoivat nyt hyvin hermostuneesti kaikkiin päästöoikeuksien lykkäämistä koskeviin uutisiin, saksalaisen konsulttiyhtiön Tscach Solutionsin analyytikko Philipp Ruf sanoi ICIS-uutispalvelulle.

EU-parlamentti kaatoi tiistaina komission toivoman direktiivin, joka olisi lykännyt EU:n päästökaupasta 900 miljoonaa yksikköä päästöoikeuksia vuosilta 2013-2020. Lykättävät oikeudet olisi myyty vasta vuosikymmenen lopulla. Päästöoikeuksien hinta romahti saman tien.

Korholan mukaan markkinat heilahtelivat jo helmikuussa, kun hän vaati Twitterissä, että asiasta on äänestettävä parlamentissa.

– Minulle soittivat Reuters ja Bloomberg, että markkinat hermoilevat, Korhola sanoo Uudelle Suomelle.

Myös Korholan mukaan rajut heilahdukset kertovat siitä, että päästöoikeusmarkkinat ovat hermostuneet.

– Markkinahinta ei heijastele missään nimessä mitään ympäristökustannusta, vaan jotain aivan muuta, Korhola sanoo.

Sosiaalisen median rooli oli Korholan mukaan tunteita herättäneessä äänestyksessä suuri. Korhola kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan, että "keskustelua käytiin Twitterissä, jossa tein tietämättäni historiaa".

Korhola joutui myös kiistaan päästöoikeuksien lykkäämistä kannattaneen kollegansa kanssa. Saksalainen parlamentaarikko Matthias Groote sanoi Twitterissä Korholan olevan ”yhteistyökyvytön ilmastoskeptikko”, joka ”joutaisi lähteä”. Korhola vastasi Grooten olevan "huono häviäjä".

Korholan mielestä päästökauppaan perustuva politiikka ei edistä ilmastotavoitteita.

– Pyydän päätöksen arvostelijoita perustelemaan, miksi nykyinen ilmastopolitiikka, joka kasvattaa EU:n päästöjä kokonaisuudessaan on puolustettavaa, Korhola sanoo.

Korholan mukaan nykyinen ilmastopolitiikka kohdistuu eurooppalaiseen tuotantoon, jonka päästöt ovat muutenkin verrattain pienet. Sen sijaan Korholan mukaan päästökaupan pitäisi kohdistua koko kulutukseen ja olla globaalia.

– Nyt olemme ulkoistaneet Euroopasta tuontantoa ja saasteita, kun ostamme yhä enemmän muualla tuotettuja tuotteita, Korhola sanoo.

EU:n päästökaupassa yritykset ostavat oikeuksia hiilidioksidipäästöihin.

Jäsenmaiden anteliaasti jakamat oikeudet ovat kuitenkin laskeneet päästöoikeuksien hintaa huomattavasti. Komission toivomalla päästöoikeuksien lykkäämisellä oikeuksien hintaa pyrittiin korottamaan alkuperäisen tavoitteen mukaisiksi.

Europarlamentin päätös hylätä päästöoikeuksien lykkäys romahdutti hiilidioksiditonnin hintaa hetkessä yli 40 prosenttia noin 2,6 euroon. Päästöoikeudet ovat maksaneet viime vuosina hieman alle 5 euroa per yksikkö.