Maailmaa uhkaa jälleen kevät-talvella ruokakriisi. Viimeksi ruoan hinnan nousu johti vuonna 2010 levottomuuksiin, jotka johtivat osaltaan arabimaiden kansannousuihin.

Tätä ennen maailma koki todellisen kriisin vuosina 2007-08, kun ruoan hinta kohosi koko maailmassa lähes sietämättömälle tasolle.

Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton MTK:n vilja-asiamies Max Schulman arvioi Uudelle Suomelle, että maailman ruokatuotanto on siirtynyt uuteen aikaan. Tämä lisää heilahteluita ruoan saatavuudessa ja hinnassa.

- [Tänä talvena] ruokakriisin poikanen on syntymässä, Schulman arvioi tarkastellessaan elintarviketuotannon globaalia tilaa.

- Taantuman takia monella maalla ei ole rahaa ja valtiot elävät pienillä varastoilla. Tämä voi näkyä tuontipuolen maissa esimerkiksi Pohjois-Afrikassa. Kevät-talvella voi tulla jo mellakoita.

Tärkeimmät syyt vilja-asiamiehen mukaan ovat maailmanlaajuinen säätilan muuttuminen arvaamattomaksi sekä ruokavarastojen pieneneminen, mikä lisää ruoan hintojen heilahteluita.

”Lokakuussa”

Mikäli satokausi jää tänä syksynä määrältään ja laadultaan heikoksi, viljan ja viljeltyjen kasvien hinnat kohoavat hyvin nopeasti.

Yhdysvaltoja vaivaa luonnonkatastrofiksi luokiteltu kuivuus, myös Etelä-Euroopassa kuuma ilma haittaa kasvukautta ja Pohjois-Eurooppaa kolea sekä kostea sää saattaa heikentää sadon laatua.

Viimeisen korren katkaisee mahdollisesti Aasian riisisato, josta ei myöskään odoteta erityisen hyvää. Epävarmuus sadosta vallitsee vielä Venäjällä ja Kaukasuksen alueella.

Pohjoinen pallonpuolisko tuottaa suuren osan maailman ruoasta. Jos tuottajamaat käyttävät huonon sadon vuoksi suuren osan tuotteistaan itse, tuontitarvikkeiden varassa elävät valtiot joutuvat pulaa.

- Me emme vielä tiedä. Lokakuussa on jo selvillä, millainen sato on, Schulman sanoo.

Suomessa elonkorjuu on vasta alkamassa. Sateinen kesä on saanut pellot kasvamaan, mutta sadon laatu ei välttämättä ole kovin hyvä. Käänne säässä voi kuitenkin pelastaa paljon.

Ruokakriisi ja siitä johtuva hintojen nousu ei näkyisi suoraan Suomessa elintarvikepulana, sillä Suomi kuuluu ruokatuotteiden viejämaihin.

Varastot pienet

Vilja- ja soijakaupassa on jo nähty ”sekava tila”, kun markkinaspekulantit pyrkivät hyötymään hintojen suuresta heittelystä ennen sadonkorjuun alkamista, vilja-asiamies kertoo.

Ruoan hinnan heittelehtiminen satokausien mukaan johtuu Schulmanin arvion mukaan ruokatalouden uudesta maailmanjärjestyksestä.

Aiemmin vakautta pitivät yllä valtioiden luomat varmuusvarastot. Nyt sekä valtiot että teollisuus on luopunut suurten varastojen politiikasta ja siirtyneet toimimaan markkinatilanteen mukaan.

Käytännössä maailman viljavarastot ovat tällä hetkellä pelloilla, joten niiden riittävyys tiedetään vasta sadonkorjuun jälkeen. Varautuminen ensi vuoteen tapahtui jo viime keväänä, jolloin viljelijät päättivät, mitä maa-alallaan viljelevät.

Samaan aikaan maailman väkiluku kasvaa, mikä lisää ruoan kulutusta.

- Olemme mielenkiintoisessa vuoristoradassa, kun opettelemme elämään uudessa järjestelmässä, Schulman kuvailee.

- Varautuminen on ohutta.

YK:n maatalousjärjestö FAO on jo aloittanut yhdessä G20-maiden kanssa neljän tärkeimmän viljelylajin maissin, vehnän, soijan ja riisin tuotannon tarkkailun.