Suomalaisessa broilerinlihassa esiintyy antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita – vieläpä melkoisen runsaasti.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiedotti torstaina, että tuoreen tutkimuksen mukaan 22 prosenttia vuonna 2016 vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta broilerinlihasta sisälsi antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL- tai niiden kaltaisia bakteereja. Näiden broilerikantojen ei kuitenkaan ole todettu aiheuttaneen ihmisille vakavia tartuntoja Suomessa.

Antibioottiresistenttejä bakteereja kutsutaan toisinaan superbakteereiksi. Suomalaisesta broilerista löytyneet ESBL- ja E. coli-bakteerit pystyvät Eviran tiedotteen mukaan ”hajottamaan monia infektioiden hoidossa käytettyjä beetalaktaamiryhmän antibiootteja”. Mikrobiologian tutkimusyksikön johtaja, professori Anna-Liisa Myllyniemi korostaakin Uudelle Suomelle, että kyseiset bakteerit ovat siis vastustuskykyisiä yksittäiselle, joskin isolle, antibioottiryhmälle, eivät kaikille antibiooteille.

Riski bakteerien siirtymisestä ihmisiin on Eviraan mukaan pieni, kun noudatetaan hyvää ruoanvalmistushygieniaa. ESBL-bakteerit tuhoutuvat elintarvikkeista kuumentamalla, joten tartuntoja voidaan ehkäistä samoin kuin esimerkiksi broilerinlihassa usein esiintyviä kampylobakteereita.

– Ruoan riittävä kuumennus, raaka-aineiden asiamukainen käsittely sekä astioiden, välineiden ja käsien pesu ennen ruoanvalmistusta ja työvaiheiden välissä pienentävät riskiä merkittävästi, Evira ohjeistaa tiedotteessaan.

Myllyniemi selventää Ylen uutisessa, mitä tämä raaka-aineiden asianmukainen käsittely tarkoittaa.

– Vältetään koskemista tuoreeseen broilerinlihaan ja käytetään käsittelyssä erillisiä työvälineitä ja astioita, jotka puhdistetaan kunnolla, hän neuvoo Ylellä.

– Jos ostaa valmiiksi suikaloituja, niin laittaa ne suoraan paketista pannulle, niin siinä vältytään helposti ristikontaminaatiolta.

Eviran aiemmissa tutkimuksissa ESBL:n kaltaisia AmpC-bakteereita on todettu vuonna 2012 noin 18 prosentissa ja vuonna 2013 noin 13 prosentissa tutkituista kotimaisista broilerinlihanäytteistä. Osuus on siis hieman kasvanut.

ESBL-bakteerit kulkeutuvat Suomeen ulkomailta tuotavien emolintujen mukana, minkä takia niiden esiintyvyyteen on vaikeaa vaikuttaa. Tuotantopolven broilereita ei Suomessa lääkitä lainkaan, selittää Myllyniemi tilannetta Eviran tiedotteessa.

Eviran mukaan toistaiseksi ei ole tiedossa, mikä merkitys elintarvikkeilla on ESBL-tartuntojen välittäjänä. Ruotsissa tehdyssä selvityksessä vertailtiin ihmisistä, tuotantoeläimistä, elintarvikkeista, ympäristöstä ja jätevedestä eristettyjä ESBL-bakteereita. Tutkimustulokset viittasivat siihen, että elintarvikkeet eivät ole merkittävä ihmisten ESBL-tartuntojen lähde.