Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas) katsoo, että maakuntavaalit pitää kirjata Suomen perustuslakiin. Silti Suomessa voidaan pitää jo loppuvuodesta maakuntavaalit, vaikka niitä ei perustuslakiin olisi vielä kirjattukaan.

Uuden Suomen haastattelussa tammikuussa julkisoikeuden professori Juha Lavapuro piti huomionarvoisena, kuinka sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä perustettaisiin maakunnat, joille valitaan vaaleilla valtuustot, mutta vaaleja ei ole kirjattu perustuslakiin toisin kuin kaikki muut Suomessa pidettävät yleiset valtakunnalliset vaalit.

”Kyllä vaaleja koskeva sääntely on demokraattisen oikeusvaltion kannalta aivan ytimessä. Se että meillä olisi merkittäviä vaaleja, joita perustuslaki ei tunne, niin olisihan se aika suuri ongelma”, Lavapuro totesi.

LISÄÄ AIHEESTA: Professori listaa 3 isoa sote-ongelmaa – ”Demokratian kannalta aivan ytimessä”

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Lapintie on Lavapuron kanssa samoilla linjoilla. Tätä perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan nyt edellytä omassa lausunnossaan. Lapintien mukaan lisäys voidaan tehdä myöhemmin.

”Kyllä ne [maakuntavaalit] pitää olla perustuslaissa. Mutta perustuslakivaliokunta on katsonut, että ne voidaan järjestää, vaikka perustuslain muutospykälää ei ole tehty. Se on varmasti sitten kun – toivottavasti laajapohjaisessa komiteassa – pohditaan perustuslain muuttamistarpeista, niin se on yksi muuttamistarpeista”, Lapintie sanoo.

Maakuntavaalit ovat yksi kohta hallituksen kaavailemassa sote- ja maakuntauudistuksessa. Nyt perjantaina valmistuneessa omassa lausunnossaan perustuslakivaliokunta otti kantaa maakuntavaalien järjestämisajankohtaan. Se edellyttää, että vaalit voi järjestää aikaisintaan loppuvuodesta.

”Kuusi kuukautta siitä, kun lait on vahvistettu. Jos nyt lasketaan, niin siinä voi mennä muutama viikko tai kuukausi ennen kuin presidentti vahvistaa lain, niin [vaalit voidaan pitää] marraskuussa tai loppuvuodesta”, Lapintie toteaa.