Kuva: LAURI OLANDER

Ruotsi saa EU:n koronapaketista Suomea vähemmän rahaa, ja sen nettomaksuosuus kasvaa paketin takia Suomeakin enemmän. Silti koko koronapaketti ja EU:n uusi budjetti menivät suomalaisittain katsottuna läpi vähällä keskustelulla.

Jos joku EU-ratkaisussa ruotsalaisia puhuttaa, niin yhteinen laina ja yhteisvastuu sekä mahdolliset EU-verot.

Suomessa nousi EU-tukipaketti- ja budjettiratkaisujen jälkeen valtava poru Suomen suurista maksuista. Kaksi euroa vaihtui euroon, sanottiin.

Tukholmassa asuva suomalaistuttavani valitteli ääneen monta päivää jatkunutta nurkkakuntaista mölinää budjetin pelkistä maksuista ja saamisista. Eivätkö sisämarkkinoiden kysynnän ja rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen yhtäkkiä merkitse mitään?

Samalla huomasin, että ruotsalaisten ­reaktioista emme keskustelleet lainkaan – ne kun olivat suomalaiseen keskusteluun verrattuna liki olemattomat. Vaikka kyllä Ruotsin vasemmisto jo vaati maan perustuslakivaliokuntaa syynäämään pääministeri Stefan Löfvenin toimet.

Sinänsä ruotsalaisilla olisi suomalaisia enemmän aihetta valitella maksuista ja saamisista.

Yhtenä ”nuukan nelikon” maista yhdessä Hollannin, Itävallan ja Tanskan kanssa Ruotsi turvasi omat jäsenmaksualennuksensa uudelle EU-budjettikaudelle. Ruotsin alennus jopa kasvoi, koska tärkeimmäksi tavoitteeksi oli asetettu, että Ruotsin suhteellinen jäsenmaksuosuus ei saa nousta Britannian lähtiessä EU:sta.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Ruotsin asema nettomaksajana jotenkin paranisi. ­Itse asiassa se heikkenee – ja heikkenee vielä enemmän kuin Suomen.

Merkittävin syy löytyy EU-budjetin ohessa hyväksytystä koronatukipaketista. Siitä Ruotsi saa arviolta 3,7 miljardia euroa, Suomi 3,2 miljardia euroa.

Väkilukuun suhteutettuna Suomen tukipotti on 60 prosenttia suurempi kuin ruotsalaisten ja talouden kokoon nähden 72 prosenttia suurempi. Samaan aikaan Ruotsin maksuosuus samaisesta paketista on nousemassa kaksi kertaa Suomen osuutta suuremmaksi.

Suomalaistoimittajan näkökulmasta Ruotsin EU-keskustelu on usein ruotsalaisittain sanottuna ”vähemmän kattavaa”. Jäsenmaksut ja saamiset eivät ole mahtuneet edes samaan uutiseen. Suuren sovun synnyttyä mediahuomio kiinnittyi siihen, kuinka EU ottaa nyt historiallisesti yhteistä velkaa. Se on toki suuri uutinen, mutta sama keskustelu alkoi Suomessa jo toukokuussa – paljon professori Päivi Leino-Sandbergin ansiosta.

Kirjoittaja on kirjeenvaihtaja Tukholmassa.