Arlan hankintajohtaja, agronomi ja Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen arvioi, että maatalous- ja aluepolitiikka saatetaan kansallistaa Euroopan unionin budjettivajeen kasvaessa Brexitin jälkeen.

Myös EU:n budjettikomissaari Günther Oettinger pitää mahdollisena, että maatalouspolitiikka kansallistettaisiin ainakin osittain. Oettinger on arvioinut, että Britannian ero EU:sta johtanee noin 10 miljardin euron leikkaukseen EU:n 150 miljardin euron vuosibudjetissa. Komission mielestä yksi mahdollisuus paikata budjettiaukkoa olisi siirtää nykyistä isompi osa EU:n maksamista maataloustuista jäsenmaiden kontolle.

Sami Kilpeläinen kommentoi Puheenvuoron blogissaan , että maataloustukien kansallistaminen voisi olla uusi alku elinvoimaisemmalle suomalaiselle maataloudelle.

–Kun tukea kohdennettaisiin paremmin tuotantoon niin eläin- kuin kasvituotannossa, niin tuella saataisiin kannustavuutta ja suorempaa kompensaatiota olosuhdehaittaan. EU:n aleneva budjetti tarkoittaa helposti pienempää tukimäärää ja entistä kauempana tuotannosta olevaa tukea ja kohtuutonta byrokratiaa, hän arvioi.

Kilpeläinen ei pidä maatalouden yhteisen markkinajärjestelmän poistumista realistisena, mutta sanoo, että pelkästään EU-tukien kansallistamisella voitaisiin saavuttaa ainakin osin ”menetettyä viimeistä vuosikymmentä takaisin”.

–Tässä ajassa kysytään niin maan hallitukselta kuin etujärjestöiltäkin rohkeaa etunojaa suomalaisen talonpojan asian puolustamiseksi. Ripustautuminen EU:n alenevaan tukijärjestelmään olisi kohtalokas virhe Suomen maataloudelle. Kansallistaminen voisi olla 100-vuotiaan Suomen maatalouden pelastus. Nyt olisi aika ottaa mela käteen ja alkaa meloa toiseen suuntaan, Kilpeläinen toteaa.

Sami Kilpeläinen johti suomalaista maitoedunvalvontaa Maitovaltuuskunnan ja MTK:n maitoasiamiehenä lobaten Suomessa ja EU:ssa maito-osuuskuntien ja maidontuottajien asiaa 2003-2013. Lisäksi hän on toiminut Euroopan tuottaja- ja osuuskuntajärjestö COPA-COCEGAn maitoryhmän varapuheenjohtajana ja edustanut tuottajia ja osuuskuntia EU:n komission maitoalan neuvoa-antavassa ryhmässä. Hän sanoo nyt, että Suomen maatalouden kannattavuus on romahtanut EU-aikana.

–Varsinkin vuosien 2003 jälkeen toteutuneet kansallisten tukien leikkaukset niin Etelä- kuin Pohjois-Suomessa ovat nakertaneet pohjaa suomalaiselta maataloustuotannolta. Tuotantoon sidotut tuet olivat vuoteen 2004 ja jopa vielä pidemmälle Suomessa myös etelässä käytössä. Etelän 141-tukijärjestelmän alasajo heikensi myös pohjoisen alueen tukia, Kilpeläinen kommentoi.

–Kansalliset tuet olivat noin kolmannes Suomen tukipotista ja tämän lisäksi EU:n kanssa osittain kansallisesti rahoitetut ympäristö- ja luonnonhaittakorvaukset kuten myös EU:n kokonaan rahoittamat CAP-tuet pitivät sisällään suorempaa tuotantoon sidontaa. Tukien tuotannosta irrottaminen eli dekoplaus on ollut lähes kuolonisku suomalaiselle maataloudelle. Maitokiintiöiden poisto ja sen kansallisten korvaavien järjestelmien luomatta jättäminen olivat vähintään yhtä pahoja virheitä, hän jatkaa.