Nordea odottaa Euroopan keskuspankilta EKP:lta kaikkiaan neljää koronnostoa. Ensimmäinen nähdään pankin ennusteen mukaan ensi vuoden joulukuussa ja kolme muuta vuonna 2020. Kaiken kaikkiaan ohjauskorko nousisi ennusteen mukaan ainakin prosenttiyksikön.
”Kyllä tässä on nyt pikkuhiljaa varustauduttava siihen, että sille asuntolainallekin se korko tulee. Mitä pidempään viitekorkoon se on sidottu, niin tietenkin sitä aikaisemmin”, analyytikko Tuuli Koivu arvioi pankin podcastissa.
Hän muistuttaa, että EKP:n johtokunnassa on edessä iso muutos, kun kolme sen jäsentä vaihtuu ensi vuonna. Pääjohtaja Mario Draghin lisäksi paikkansa jättävät johtokunnassa istuva EKP:n pääekonomisti Peter Praet ja johtukunnan jäsen Benoît Coeuré.
”EKP:n johtokunta tulee vaihtumaan aikalailla: kolme rahapolitiikan arkkitehtia menee ensi vuonna vaihtoon ja se tekee tilanteesta aika paljon mielenkiintoisemman”, Koivu toteaa.
”Koronnostot voivat jatkua vähän pidempäänkin”
Nordean päästrategin Jan von Gerichin mukaan on vaikea nähdä, että seuraava pääjohtaja olisi linjaltaan ainakaan pehmeämpi kuin Mario Draghi on ollut.
”EKP sai juuri uuden varapääjohtajan, joka tuli Espanjasta eli Etelä-Euroopasta, joten silloin on selkeästi painetta, että myös Pohjois-Eurooppa saa oman näkemyksensä esille. Nythän näyttää siltä, että monen pelkäämä Saksan Weidmannin nousu EKP:n johtoon ei välttämättä toteudu, koska Merkel ei halua käyttää liikkumavaraansa siihen, että Saksa saisi EKP:n pääjohtajuuden vaan saisi mieluummin komission johtajuuden. Siitä huolimatta, jos uusi pääjohtaja tulee Pohjois-Euroopasta, linja on varmasti tiukempi kuin mitä Draghilla on ollut”, hän kommentoi.
”Poikkeustoimista luopumisen luonnollisena jatkumona on ainakin se, että koron nousevat ainakin plussalle. Siihen tulee vielä päälle se, että jos ja kun uusi johtokunta ottaa tiukemman linjan, niin koronnostot voivat jatkua vähän pidempäänkin”, von Gerich jatkaa.
Hän arvioi myös, että kynnys koronnostojen lopettamiseen nouseen sen jälkeen, kun ne kerran ovat alkaneet.
”On hyvä ainakin asennoitua siihen tilanteeseen, että nyt ainakin nollakorkojen aika tulee jäämään taakse. On hyvä valmistautua siihen riskiin, että korkeampia korkoja tulee olemaan edessäpäin.”
”En usko, että prosenttiyksikönkään koronnosto asunnonostoa estää”
Tuuli Koivu ennakoi, että ennustetun kaltainen korkojen nousu saattaa rajata asuntosijoittamista ja aiheuttaa alueellisia hintaliikkeitä. Laajemmat vaikutukset asuntomarkkinoihin ovat hänen mukaansa enemmän riippuvaisia Suomen tilanteesta.
”Jos asunnon tarvitsee, niin en usko, että prosenttiyksikönkään koronnosto sitä asunnonostoa estää. Siihen vaikuttaa paljon enemmän meidän kotimainen talouskehitys, työllisyyskehitys ennen kaikkea.”
Jan von Gerich varoittaa kuitenkin myös yllätyksistä.
”Onhan tässä se riski, että nyt on tuudittauduttu tähän matalien korkojen aikaan ja voi tulla tietenkin yllätyksiä, kun korot lähtevät nousemaan ja se voikin muuttaa kuluttajien käyttäytymistä enemmänkin. Kai se pelko on nimenomaan, että jos meillä samaan aikaan kasvu hyytyy ja korot vielä nousevat, niin vaikutukset voivat olla suurempiakin.”
Tuuli Koivu muistuttaa pankkien tekemistä stressitesteistä, joiden perusteella kotitalouksien velanhoitokyvyn arvioidaan olevan hyvä vielä ennustettua korkeammillakin korkotasoilla.
”Tottakai asunnonostajien täytyy ottaa tämä nyt huomioon. Ihan ikuisuuteen asti nollakorot eivät tule jatkumaan.”
Erkki Liikanen Mario Draghin seuraajaksi?
Hollantilaisen ABN Amro –pankin tutkimusjohtaja Nick Kounis ennakoi EKP:n pääjohtajan vaihdoksen tarkoittavan mahdollisesti pienempiä muutoksia rahapolitiikkaan, kuin mitä suomalaiset ennakoita.
Kounis lähtee siitä, että Mario Draghin seuraajaksi nimitettäisiin Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen, jonka Bloomberg taannoin nosti kärkinimeksi veikkailuissa.
”Liikasen pääjohtajakausi ei välttämättä olisi kovin erilainen kuin Draghin. Hänen rahapolitiikkaa koskevat kommenttinsa ovat olleet hyvin samanlaisia kuin Draghin ja hän vaikuttaa tukevan rahapolitiikan poikkeustoimien hidasta ja varovaista lopettamista”, Kounis kommentoi katsauksessaan.
Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka noteerattiin perjantaina -0,167 prosentissa. Markkinoiden odotukset EKP:n koronnostossa alkavat näkyä euriboreissa yleensä jo ennen varsinaista koronnostoa.
Lue myös:
Suomen Pankki varoittaa: Kotitalouksien velka voi luoda noidankehän
Erkki Liikaselta neuvo suomalaisille Ylellä: ”Pitää ottaa huomioon se, että korot tulevat nousemaan”
