Vesivahinkoja tapahtuu vuosittain noin 37 000 eli yli sata vahinkoa joka vuorokausi.

Asukas voisi kuitenkin itse helposti ennaltaehkäistä vesivuotoja. Kodin kuntoa on syytä tarkkailla säännöllisesti ja korjauttaa viat nopeasti. Lisäksi korjauksia ja huoltotoimenpiteitä pitäisi tehdä jo ennakoivasti.

”Vuonna 2018 vuotovahingoista maksettiin korvauksia kotimaisten vakuutusyhtiöiden toimesta 162 miljoonalla eurolla. Todellinen määrä on vieläkin suurempi, sillä laskelmissa ei ole huomioitu vakuutusyhtiöille ilmoittamattomia ja korvauksen ulkopuolelle jääneitä vahinkoja”, sanoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n kuntotarkastusosaston johtaja Kim Malmivaara tiedotteessa.

”Kukaan ei halua omaan kotiinsa vesivahinkoa, joka vie helposti perheen väliaikaismajoitukseen pitkäksikin ajaksi pois remontin alta.”

Vuotovahingon aiheuttaa tyypillisesti huollon puute, käyttöiän täyttyminen tai virheellinen asennus.

Erityisesti vesipisteellisten tilojen, kuten kodinhoitohuone, keittiö sekä kylpyhuone, rakenteita kuuluisi tarkkailla jatkuvasti. Tiski- ja pesualtaan vesilukkojen tiivisteiden ja liitosten tiiviys sekä astian- ja pyykinpesukoneen letkun kunto kannattaa varmistaa säännöllisesti.

Yleisimpiä vesivuodon lähteitä ovat Finanssialan Keskusliiton vuotovahinkoselvityksen mukaan putkistot. Lähes 40 % vuotovahingoista aiheutti selvityksen mukaan viemäriputkisto ja kylmä käyttövesiputkisto. Laitteista eniten vesivuotoja aiheutti astianpesukone, joka aiheutti vuotovahingoista 12,3 %.

Vuotovahinkojen varalle on kehitetty laitteita ja järjestelmiä, jotka havaitsevat vesivuotoja ja seuraavat kodin vedenkulutusta.

”Tiskialtaan alle asennettava etäseurantalaite on helppo keino esimerkiksi astianpesukoneen tai vaikka lämminvesivaraajan sekä pakastimen vuotojen seuraamiseen. Putkiston vuodot havaitaan kätevimmin vesimittaria seuraamalla aikoina, jolloin kodissa ei ole vedenkulutusta”, Malmivaara sanoo.