Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava varoittaa talousjärjestö OECD:hen viitaten, että oppimistulosten heikentymisellä on erittäin merkittävä vaikutus Suomen talouteen pitkällä aikavälillä.

Akava kertoo tiedoteessaan, että OECD tarkastelee eri maiden osaamiseroja PISA-tulosten perusteella ja suomalaisnuorten matematiikan ja luonnontieteiden PISA-tuloksen keskiarvo on laskenut 23,5 pistettä 2006–2012.

– Jos tämä heikennys jää pysyväksi ja heijastuu aikuisiän osaamiseen, voi OECD:n raportoimien tulosten perusteella päätellä, että Suomen talouskasvu voi hidastua pitkällä aikavälillä 0,46 prosenttia vuodessa. Vuosisadan vaihteeseen mennessä Suomen bruttokansantuote (BKT) jäisi 25 prosenttia pienemmäksi kuin tilanteessa, jossa osaamistason laskua ei tapahtuisi, kertoo Akavan pääekonomisti Eugen Koev.

– Se tarkoittaa noin 30 prosentin kasvuvauhdin hidastumista, jos pidetään kiinni Suomen tavanomaisesta 1,5 prosentin pitkän aikavälin kasvuarviosta, Koev sanoo Akavalainen-lehdessä.

Lehden mukaan mahdollinen kasvun hidastuma olisi näkyvillä vasta, kun nykyinen työvoima on korvautunut vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneillä. Kasvumenetys olisi kumulatiivisesti vasta viisi prosenttia 2040-luvun puolivälissä, mutta kasvaisi liki 25 prosenttiin 2100 mennessä, lehti kertoo.

Akavan mukaan Suomen nykyisestä BKT:stä 25 prosenttia on noin 52 miljardia, 9500 euroa per suomalainen.

– Hintatasoero huomioon ottaen tämä on enemmän kuin tuloero Suomen ja Espanjan välillä, Kreikan tulotasolle se ei vielä pudota, Akava kertoo.

– Merkittäviä valintoja ovat tehneet ja tekevät jatkuvasti tahot, jotka eivät ole koulutuspolitiikan tai koulutuksen ammattilaisia. Koulutuspolitiikka on avointa riistaa virkamiehille, poliitikoille, etujärjestöille ja taloustieteilijöille, kun tutkimustietoa ja avointa keskustelua tiedon soveltamisesta ei ole, ihmettelee Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.

– Tarvitsemme erittäin kipeästi tarkempaa tietoa ja analyyseja siitä, mitä milläkin koulutusasteella pitäisi tehdä ja jättää tekemättä. Tai kuinka koulutusta tulisi kehittää ja mistä voi säästää vahingoittamatta koulutuksen ja osaamisen laatua, Mielityinen jatkaa.