Euroopan komissiolta odotetaan keskiviikkona esitystä koronakriisin jälkeisen elpymisrahaston ja jälleenrakennuksen rahoittamiseksi. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) pitää tärkeänä, että uudesta rahastosta tai instituutiosta tehdään Euroopan parlamentin demokraattiselle valvonnalle läpinäkyvä ja tilivelvollinen elin.

”Jäsenmaiden painostuksesta komission pelätään nyt valmistelevan ratkaisua, jossa parlamentin päätösvalta olisi rajallinen tai suorastaan olematon. Kun puhutaan tuhansista miljardeista euroista, on tärkeää, että uudesta rahastosta tai instituutiosta tehdään Euroopan parlamentin demokraattiselle valvonnalle läpinäkyvä ja tilivelvollinen elin. Valtioiden välisessä sopimuksessa tätä ei voida varmistaa”, Pietikäinen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hänen mukaansa sama kiista on käyty ennenkin.

”2010-luvun alussa eurokriisin aikaan pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista pitkän väännön jälkeen päädyttiin perustamaan Euroopan vakausmekanismi eli EVM vuonna 2012 valtioidenvälisenä sopimuksena, EU sopimusten ja demokraattisen valvonnan ulkopuolella. Riippumattoman ja tehokkaan päätöksenteon sijaan kriisituesta pitää kaikkien euromaiden päästä yhteisymmärrykseen. Meidän ei pidä toistaa samoja virheitä ja luoda uudelleen EVM:n kaltaista käenpoikasta.”

Komission ja jäsenmaiden alustavat esitykset rahaston koosta ovat vaihdelleet 400 miljardista eurosta 1 000 miljardiin, Pietikäinen kirjoittaa. Mepin mielestä jälleenrakennusrahasto ei saa johtaa EU:n olemassa olevan ja tulevan budjetin pienentämiseen, eli rahan leikkaamiseen EU:n toiminnalta.

”Rahan siirtäminen monivuotisesta rahoituskehyksestä etupainotteisesti vähentäisi tulevien vuosien rahoitusta ja EU:n mahdollisuutta reagoida tuleviin kriiseihin.”

”Sen sijaan, EU:n omia tulonlähteitä tulee kehittää, kuten digitaalisten palveluiden verotusta, haittaveroja kuten muovi- ja liikenneveroa, rahoitusmarkkinaveroa. Yhteisiä tuloja voidaan saada myös päästökaupasta sekä hiilitulleista”, Pietikäinen esittää.

EU:n verotusoikeus olisi iso periaatteellinen muutos, kirjoittaa kirjeenvaihtaja Soili Semkina tuoreessa analyysissaan Brysselistä. EU-verojen käyttö on kuitenkin nyt vahvasti esillä elvytysrahaston mahdollisena rahoituskeinona. LUE LISÄÄ: