Suomalaisnainen ehti siirtää noin 28 000 euron edestä rahaa sinnikkään romanssihuijarin tilille ulkomaille kesäkuussa, mutta pelastui lopulta nipin napin huijaukselta ja sain lähes kaikki rahat takaisin.

Tappiot jäivät naisen mukaan lopulta noin 1500 euroon, ja hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

”Sieltä tuli kaikkia söpöstelyviestejäkin.”

59-vuotias nainen halusi kertoa Talouselämälle, miten huijari lähestyi häntä verkkoyhteisöpalvelu LinkedInissä ja miten hän lopulta meni lankaan petkutukseen.

”Omasta mielestäni olen jonkinmoinen konkari näissä nettiasioissa, mutta silti näin pääsee sattumaan”, nainen harmittelee.

Metsäteollisuudessa työskennellyt ja sittemmin konsulttina ja yritysmentorina aloittanut diplomi-insinööri kertoo toimineensa paljon kansainvälisissä tehtävissä ja alkaneensa käyttää nettiäkin ensimmäisten joukossa Suomessa.

Nainen ei esiinny jutussa omalla nimellään. Talouselämän toimitus on nähnyt hänen tekemänsä sähköisen rikosilmoituksen ja huijarin lähettämiä ”dokumentteja”. Poliisin tutkinnanjohtaja vahvistaa tutkivansa kyseistä tapausta.

Pyyntö LinkedInissä

Huijatuksi tulo oli naiselle karu kokemus. Miten näin pääsi käymään?

”LinkedInin kautta tuli ensin pyyntö, että ryhdyttäisiin siellä verkostoitumaan”, nainen kertoo.

Huijari esittäytyi Britanniassa asuvaksi Mikael Rasmusseniksi, Rasstelecoms-yhtiön toimitusjohtajaksi. ”Mikaelin” ensimmäiset viestit työelämään ja ammatilliseen verkostoitumiseen keskittyvässä LinkedIn-palvelussa olivat tavanomaisia, eikä mikään viitannut romanssitarjouksiin.

Nainen toimii työn kautta aktiivisesti LinkedInissä ja on hyväksynyt siellä ennenkin paljon ulkomaisiakin yhteyspyyntöjä karsien silti selvästi epäilyttävimmät tapaukset.

Mikael alkoi pitää yhteyttä aktiivisesti. Viesteihin hiipi intiimimpi sävy. Noin 55-vuotias Mikael väitti jääneensä muutama vuosi sitten leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan ja ehtinyt jo erota toisesta liitosta. Nyt hän olisi etsimässä elämänkumppania.

”Hän oli muka Ruotsissa syntynyt ja äitinsä oli ollut suomalainen. Vanhemmat olivat kuolleet, kun Mikael oli 10-vuotias, ja hän olisi muuttanut Britanniaan 1970-luvulla.”

Keskustelu siirtyi vähitellen WhatsAppin puolelle.

”Sieltä tuli kaikkia söpöstelyviestejäkin.”

Kuviakin läheteltiin, mutta nainen ei varmuuden vuoksi lähettänyt kasvokuvia tai tarkkaa syntymäaikaansa.

Sitten ilmestyi rahapyyntö. Mikaelin Rasstelecoms-yhtiö olisi kuulemma joutunut ongelmiin Malesiassa ja tarvitsisi 25 000 puntaa asian hoitoon. Kyse olisi kuitenkin lainasta, jonka Mikael maksaisi takaisin.

Naisella kävi mielessä epäilys, mutta hän oli aiemminkin toiminut Suomessa yrityskummina ja antanut hyvin tuntemalleen pienyritykselle pienen lainan. ”Sen takia asiaan oli jonkinmoista henkistä valmiutta.”

Suomessa annetusta lainasta oli laadittu asianmukaiset sopimukset, ja nainen kysyikin ”Mikaelilta” sellaisten perään. Tämä ihmetteli asiaa ensin, mutta parin päivän päästä naisen puhelimeen kilahti viesti, jossa oli kuva ”lainasopimuksesta” lontoolaisen lakifirman nimissä.

Nainen ei kuitenkaan löytänyt mitään tietoa kyseisestä lakifirmasta netistä brittiläisestä yritystietokannasta. Itse asiassa tietoa ei löytynyt sen kummemmin myöskään Rasstelecomsista tai toisesta brittiyhtiöstä, joista Mikael oli lähetellyt erilaisia dokumentteja kuvatiedostoina.

Hän kieltäytyi maksamasta lainaa Mikaelille.

Videopuhelu muutti mielen

Tarina sai kuitenkin uuden käänteen, kun nainen heltyi soittamaan ”Mikaelin” kanssa videopuhelun Skypen kautta. ”Siinä hän onnistui minut vakuuttamaan.”

Puhelu soitettiin myöhään sunnuntai-iltana, mutta kaikki ei mennyt kuin piti.

”Yhteys oli huono, eikä ääntä kuulunut. Vaihdoimme lopulta vain kirjoittamalla viestejä. Sen perusteella sitten maksoin siirron turkkilaiseen pankkiin maanantaiaamuna”, nainen kertoo.

”Kun mielessäni oli tämä toinen hyvin tuntemani yritys, jolle olin antanut lainaa ja sitä asiaa olin käynyt läpi, niin ehkä sitä liian voimakkaasti peilasi tähän tuoreeseen tapaukseen.”

Hän ihmetteli, miksi maksu piti tehdä Turkkiin, mutta ”Mikaelin” mukaan näin oli malesialaisen agentin kanssa sovittu.

Kun rahat oli ehditty maksaa, koko tapaus alkoi päivän mittaan epäilyttää naista. Hän muisteli, että videopuhelussa mies ei ollut juurikaan katsonut kameraan, vaan oli lähes koko ajan kumartuneena alas kirjoittamaan. Nainen pohti, olisiko puhelun aikana näkynyt videokuva voinut olla jopa kaapattu aivan jostakin muualta.

”Siinä seuraavana päivänä otin Nordeaan yhteyttä, että tällainen tapaus on tapahtunut. He sanoivat, että tapaus vaikuttaa tyypilliseltä huijaukselta.”

Naisen mukaan pankki onnistui vielä pysäyttämään maksun omia kanaviaan pitkin.

Hän kertoo saaneensa rahat muuten lähes kokonaan takaisin, mutta tappiota tuli noin 1500 euroa valtaosin valuuttakurssitappioista tai muista vastaavista kuluista. Nordean palvelumaksut tapahtuman selvittämisestä olivat hänen mukaansa yhteensä vain pari kolme kymppiä.

Poliisi: ”Mikaelin” jäljet voivat johtaa mihin tahansa

Nainen ilmoitti tapauksesta poliisille. Tutkinnanjohtaja, rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Kaakkois-Suomen poliisista vahvistaa, että poliisi tutkii kyseistä tapausta ja on ollut siihen liittyen yhteydessä Keskusrikospoliisiin.

”Katsotaan, mitä sieltä saadaan selville kansainvälisen virka-avun kautta”, hän sanoo.

Huijaus on voitu toteuttaa Britanniassa, johon naisen saamien puheluiden suuntanumero viittaa. Yhtä hyvin numerot voivat kuitenkin olla väärennettyjä, joten puhelut on voitu soittaa mistä päin maailmaa tahansa, hän sanoo.

Vainikan mukaan on mahdollista, että huijauksessa käytetty Mikael Rasmussenin henkilöllisyys on voitu kaapata huijaustarkoitukseen todelliselta tämännimiseltä henkilöltä.

Huijauksen uhriksi joutunut nainen kertoo saaneensa ”Mikaelilta” valokuvan tämän passin henkilötietolehdestä. Kuva voi olla väärennös, mutta on myös tyypillistä, että huijarit pyytävät puhelimitse uhria lähettämään kuvan passista henkilöllisyyden kaappausta varten, tai passi on voinut joutua muuta kautta vääriin käsiin.

Nordealta ei kommentoida yksittäistä tapausta, mutta kerrotaan, että romanssi- ja sijoitushuijauksia tulee pankin tietoon aivan päivittäin. Pankin mukaan on harvinaista, että jo ulkomaille maksettuja rahoja pystytään palauttamaan asiakkaalle, joten tarkkana kannattaa olla.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan riskijohtaja Aki Pohjanmaa ja rikosylikonstaapeli Vainikka kertovat, että tämänkaltaiset huijaukset ovat erittäin yleisiä, ja niistä tulee sekä pankille että poliisille ilmoituksia päivittäin.

Huijari voi yllättää kokeneenkin netinkäyttäjän

”Mikaelin” uhriksi joutuneella naisella on nyt helpottunut olo rahojen palautuksen jälkeen, mutta huijatuksi tulo harmittaa.

”Olin sellainen nörtti, että aloin käyttämään Excelin tyyppisiä ohjelmia hyvin varhaisessa vaiheessa 1980-luvulla ja rupesin hoitamaan pankkiasioita ensimmäisillä sähköisillä yhteyksillä. Sähköpostia olen käyttänyt töissä jo ennen kuin internetiä käytettiin Suomessa yleisesti”, hän kertoo.

Niin sanottuihin nigerialaiskirjeisiin hän törmäsi jo ennen internetaikaa, kun sai 1980-luvulla Nigeriasta paperisen huijauskirjeen, jossa pyydettiin rahaa. Sen hän tunnisti huijaukseksi.

”Olen ollut 80-luvulta lähtien melko aktiivinen kansainvälisessä Zonta-järjestössä. Yhdistys julkaisi jäsenten yhteystiedot kirjasessa, ja ilmeisesti matrikkeli oli lähtenyt vääriin käsiin.”

Monenmoiset huijausviestit ovat tuttuja myös sähköpostin roskapostikansiosta.

”Mutta nyt tuntuu, että tässä otetaan eri tavalla kierroksia. On eri asia, jos tulee yksittäinen viesti, mutta nyt näitä viestejä tulee tällaisella intensiteetillä.”

Nainen haluaakin varoittaa muita naisia vastaavista romanssihuijareista.

Häntä on juuri lähestynyt netin kautta taas uusi huijari, joka lähettelee nyt viestejä yhdysvaltalaisesta numerosta. Näihin nainen suhtautuu jo huumorilla ja nauraa viestien tarinoille:

”Hän on kuulemma YK:n lääkäri ja nyt Jemenissä jenkkitukikohdassa, on eronnut vaimostaan. Umpirakastunut on hänkin minuun.”

Lue myös: