Suomi hyväksyi toukokuussa muun euroryhmän mukana 540 miljardin euron hätäpaketin, jonka myötä eurokriisiä varten perustetun hätärahasto EVM:n varoja aletaan käyttää halpoina koronalainoina. Siinä missä EVM-lainat ovat aiemmin olleet tiukan ehdollisia, on koronalainojen käytännössä ainoa ehto se, että ne tulee käyttää koronan suoriin ja epäsuoriin terveys-, lääke- ja ennaltaehkäisyn kuluihin.

Se, miten Suomi päätyi hyväksymään järjestelyn, hämmentää nyt valtiosäännön ja eurooppaoikeuden tuntijoita. Tuoreimpana asiasta kirjoittaa valtiosääntöasiantuntija, julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa.

”Valtiovarainministeri Kulmuni käveli perustuslakivaliokunnan kantojen yli – antoiko suuren valiokunnan luova tulkinta perustuslakivaliokunnan kannoista tähän mandaatin?” hän otsikoi kirjoituksessaan.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) sanoo Uudelle Suomelle, että hänen näkemyksensä mukaan Kulmuni ei ole kävellyt perustuslakivaliokunnan kantojen yli. Hassi sanoo myös, että EU-apupaketteja koskeva neuvotteluprosessi on vasta kesken ja eduskunta käsittelee asian ja antaa EU-tuelle mandaattinsa vasta sitten, kun koko kokonaisuus on selvillä.

LUE SATU HASSIN HAASTATTELU:

Rautiainen viittaa aikaisempaan eurooppaoikeuden professorin Päivi Leino-Sandbergin kirjoitukseen, jossa tämä nosti esiin eduskunnan suuren valiokunnan ”luovan tulkinnan” perustuslakivaliokunnan linjauksista. Perustuslakivaliokunta linjasi alun perin jo huhtikuussa ja uudelleen toukokuussa, että valiokunta pitää perustuslain kannalta välttämättömänä, että Suomi tukee ja voi hyväksyä EVM:n rahoitustuen käytössä vain ”asialliseen” ehdollisuuteen perustuvat ratkaisut.

Euroryhmä puolestaan kertoi huhtikuussa ja uudelleen päätöksenä toukokuussa, että EVM:n covid-19-lainoissa tavanomaisia ehtoja ei ole, vaan ”ainoa vaatimus” hätälainojen piiriin pääsyssä on tuen käyttö koronakriisin aiheuttamien terveydenhuoltomenojen kattamiseen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan euroryhmän päätös EVM-lainojen ehdollisuuden poistamisesta on siis ristiriidassa Suomen perustuslain sekä mahdollisesti EU:n perussopimusten kanssa, Päivi Leino-Sandberg toteaa kirjoituksessaan. Valiokunta on myös huolissaan Suomen EU-vastuiden kasvusta, josta ei ole tarkkaa arviota, ja pelkää yltyvien vastuiden voivan jopa vaarantaa valtion perustuslaillisten velvoitteiden hoidon Suomessa.

”Tähän asti tiukka ehdollisuus on ollut erottamaton osa EVM:n tukilainoja koskevaa lainsäädäntöä. Covid-19-kriisi muutti sen”, Leino-Sandberg kirjoittaa.

”Sitä, että Suomi liittyi euroryhmän konsensukseen, on hankala sovittaa yhteen perustuslakivaliokunnan selvän kannan kanssa.”

Perustuslakivaliokunnan linjaus oli ohjeena suuressa valiokunnassa, kun se kuuli ja antoi ohjeita valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk) euroryhmän kokouksiin. Leino-Sandbergin mukaan suuren valiokunnan tehtävä toukokuun kokouksessa oli hankala, koska ministeri Kulmuni oli jo huhtikuussa antanut hyväksyntänsä EVM:n lainaehtojen tilapäiselle muutokselle – asiantuntijoiden mukaan perustuslakivaliokunnan kantojen vastaisesti.

LUE KATRI KULMUNIN VASTAUS

Suuri valiokunta antoi lausunnon, joka jättää ”runsaasti tulkinnanvaraa”, Leino-Sandberg kirjoittaa.

Valiokunta totesi toisaalta, että se ”kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan lausunnoista ilmeneviin valtiosääntöisiin arvioihin, jotka sisältävät ehdottomana pidettävän ohjeen valtioneuvoston toiminnalle”. Kuitenkin valiokunta yhtyi valtioneuvoston näkemykseen, jonka mukaan ”vallitsevassa tilanteessa on ensisijaisen tärkeää turvata jäsenmaiden rahoituksen saatavuus”.

”Suomen on oltava valmis harkitsemaan euroalueen jäsenmaiden yksimielisesti päättämiä, väliaikaisia ja rajattuja yhteisiä toimia, jos ne ovat välttämättömiä koronaviruksen torjunnasta aiheutuvien julkisen talouden rahoitustarpeiden kattamiseksi ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi”, suuri valiokunta linjasi.

”Poikkeusten luonteeseen kuuluu, että niiden on oltava väliaikaisia, välttämättömän tarpeen sanelemia sekä että niissä sovelletaan riittävä ehdollisuus varojen käyttötarkoituksen ja velallisen kelvollisuuden osalta.”

Samalla suuri valiokunta muistutti, että koronan aiheuttaman talouskriisin hoitamiseksi tehdyt ja tehtävät toimet ”merkitsevät poikkeusta EU:n perussopimuksen velvoittavista säännöksistä”.

Professori Leino-Sandberg katsoo, että suuri valiokunta jätti näin ollen ministeri Kulmunin navigoimaan perustuslakivaliokunnan ”ehdottoman ohjeen” ja suuren valiokunnan itse hyväksymän EU:n perussopimuksista poikkeamisen välillä.

”Asiassa lienee vielä kosolti ruodittavaa. On nimittäin syytä kiinnittää huomio siihen, ettei perustuslakivaliokunnan kantojen yli käveleminen EU-päätöksenteossa ole valtiovarainministerille mikään pikkujuttu”, apulaisprofessori Rautiainen kirjoittaa Perustuslakiblogissa.

”Julkisten asiakirjojen perusteella vaikuttaa, että Suomi (edustajanaan valtiovarainministeri Katri Kulmuni) ei euroryhmässä 9. huhtikuuta vaatinut perustuslakivaliokunnan edellyttämää ehdollisuutta. Sovittiinkohan tukipaketista jo tuolloin? Tästä avautuu periaatteellisesti erittäin merkittäviä valtiosääntökysymyksiä. Missä määrin ministeri saa irtaantua tällaisissa tilanteissa perustuslakivaliokunnan oikeudellisesti velvoittavasta kannasta? Ja missä määrin suuren valiokunnan toukokuussa ex post antama liikkumatila voi ylipäänsä oikeuttaa ministerin irtaantumisen perustuslakivaliokunnan kannoista jo huhtikuussa?”, Rautiainen kyselee.

Rautiainen toteaa, että kun mikään mitä koronatukipaketista on EU:n toimesta tiedotettu ei viittaa lainojen ehdollisuuteen, ”on syytä ihmetellä, miten Suomen edustajat (eli ennen kaikkea valtiovarainministeri Kulmuni) ovat voineet olla noudattamatta oikeudellisesti ’ehdottomana pidettävää ohjetta valtioneuvoston toiminnalle’”.

”Eduskunnan aseman ylimpänä valtioelimenä ja perustuslakivaliokunnan aseman perustuslain auktoritatiivisena tulkitsijana kunnioittamatta jättäminen on vallanjako-opillisesti vakava ylilyönti. Tämä tematiikka on kuitenkin jäänyt kotimaisessa julkisessa keskustelussa lähes kokonaan piiloon”, Rautiainen kummastelee.

Lue myös:

LUE SEURAAVAKSI: