Suomalaisen Artic Brands Group ei voi tuoda uutta ginijuomaansa Suomen markkinoille, koska tuotetta ei saisi sen jälkeen markkinoida myöskään ulkomailla. Tämä johtuu sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran päätöksestä.

Yrityksen brändijohtaja ja perustajajäsen Mikko Spoof kertoi viime viikolla, että ”mikäli Valvira vaatii edelleen rajoittaa tuotteen markkinointia, vaikka se ei olisi edes myynnissä edes Suomen markkinoilla, joudun esittämään yhtiömme hallitukselle yrityksen siirtämistä ulkomaille”. LUE LISÄÄ: Maailman parhaaksi valittua giniä ei saa myydä Suomessa – Yrittäjä kypsyi: ”Tuntuu kuin olisimme Pohjois-Koreassa”

Alkoholialan toimijoiden ulkomaan kasvua rajoitetaankin oudolla yhtälöllä. Alkoholialan toimijoilla on ikävä valinta tehtävänä: kun suomalainen yritys, ulkomaan verkkomarkkinointi tai tuotteen myyminen kotimaassa eivät mahdu samaan yhtälöön, yhdestä täytyy luopua.

Kun Suomessa sijaitseva alkoholialan toimija haluaa tuoda alkoholituotteensa myyntiin kotimaassa, sen strategia verkkomarkkinoinnin suhteen on hyvin yksinkertainen: älä markkinoi, älä edes ulkomailla. Valviran lakimiehen Anne Ritarin mukaan ulkomaan verkkomarkkinoinnin rajoittamisen perusteena on laki sähköisen viestinnän palveluista, pykälä 175.

LUE MYÖS: Yrittäjä tuskastui: WWF:n suosittelema kotimainen kala jumittui lupaprosessiin – Suomessa syödystä kalasta 82% ulkomaista

”Suomen toimivaltaisten viranomaisten on valvottava, että Suomeen sijoittautuneet tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajat, noudattavat yhteensovitetulla alalla Suomen lakia myös silloin, kun palvelujen tarjonta kohdistuu yksinomaan tai pääasiassa toiseen ETA-valtioon”, lakipykälä sanoo.

Alkoholituotteiden markkinointi on siis kiellettyä myös ulkomailla, jos yritys on sijoittunut Suomeen ja haluaa tuoda alkoholituotteensa kotimaan markkinoille.

Valvira tuntuu vetävän linjan tähän. ”Sanoisin, että mikäli tuotteet eivät ole Suomessa myynnissä, silloinhan tämä mainontakaan ei kohdistu suomalaisiin eikä meillä silloin ole periaatteessa intressejä siihen puuttua”, Ritari sanoo.

Entäpä sitten erilaiset geolukot, joilla voidaan blokata esimerkiksi käyttäjät, joilla on suomalainen ip-osoite?

”Geoblokkaus voi vaikuttaa siihen, että mainonta kohdistuu Suomeen tai suomalaisiin. Periaatteessa se ei vaikuta verkkomainontaan, mutta se voidaan ottaa huomioon kokonaisharkinnassa”, Ritari kertoo.

LUE MYÖS: Tuore kansanedustaja avautuu 200 000 euron ulosottoveloistaan: ”Tuon tämän tilanteen järjettömyyden esiin”

Vaikka teknologia mahdollistaa jo tietyntyyppisen verkkomarkkinoinnin kohdistamisen vain ulkomaille, sillä ei kuitenkaan näytä olevan merkittävää vaikutusta viranomaisten linjaan.

Suomen talouden kannalta kyse on epämiellyttävästä tilanteesta

Kuinka monta euroa jää saamatta kotimaassa, kun tuotteen markkinointia rajoitetaan myös ulkomailla? Tällä hetkellä alkoholijuomat ovat yksi tärkeimmistä Suomen elintarvikeviennin tuotteista.

Myös Valvira on Ritarin mukaan tietoinen alan vientipotentiaalista.

”Kyllä, se meillä on tiedossa, mutta se ei voi valitettavasti vaikuttaa lain tulkintaan.”

LUE MYÖS: Panimopomo turhautui verottajan 10-sivuisesta ohjeesta – ”Vain se pienpanimo voi joutua vaikeuksiin”

Valviran Ritari perustelee tiukkaa lainsäädännön tulkintaa suomalaisia vientiyrityksiä kohtaan sillä, että kyseinen pykälä 175 on hyvin yksiselitteinen tämän osalta.

Hän ei ota kantaa siihen, asettaako laki ja sen tulkinta kotimaiset alkoholialan toimijat heikompaan asemaan suhteessa muihin EU-alueille sijoittuneisiin toimijoihin tai onko laki turhan ankara kansainvälisessä vertailussa.

”Valvira valvoo voimassa olevaa lakia. Ja mitä mahdollisesti eduskunnassa säädetään, sen mukaan mennään.”

Alkoholilain tarkoitus on yhteiskunnallisten haittojen ehkäiseminen, mikä tulee ilmi sen sisällöstä. Tällä hetkellä se kuitenkin rajoittaa myös kotimaisten toimijoiden toimintaa ulkomailla.

Niinpä Suomeen sijoittuneella alkoholialan toimijalla näyttäisi olevan edelleen vain kaksi vaihtoehtoa: valita joko tuotteen tuominen Suomen markkinoille tai markkinointi ulkomailla.

Muistettava on kuitenkin, että yrityksille jää myös kolmas vaihtoehto eli siirtää pääkonttori toiseen maahan, mikä voi olla kansainvälisesti menestyneille yrityksille varteenotettava vaihtoehto.

LUE MYÖS: Kansanedustaja: ”Ollaan lähes laittomassa tilassa” – Suomen valtiolta ”käsittämätöntä venkoilua” alkoholin etämyynnistä