1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Tämä käy ilmi OECD:n Suomen edustuston ja Unescon erityisasiantuntija Aleksi Kaleniuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkija Hannu Karhusen Tilastokeskuken Tieto & trendit -sivustolla julkaisemasta tuoreesta analyysistä.

–Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina, Kalenius ja Karhunen sanovat.

–Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka on päättymässä koulutustason nousun selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen. Perusasteen koulutuksen varaan jäävien osuus ei ole Suomessa pienentynyt nuorissa ikäryhmissä 1980-luvun puolivälin jälkeen, he jatkavat.

Tämän kehityksen seurauksena vuoteen 2015 tultaessa vain 60–64-vuotiaissa perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on Kaleniuksen ja Karhusen mukaan merkittävästi pienempi kuin nuoremmissa ikäluokissa.

–Vuoteen 2020 mennessä perusasteen varassa olevien osuus on varsin tasainen kaikissa 20–64-vuotiaissa ikäryhmissä, ja vuosikymmeniä jatkunut matalasti koulutettujen määrän nopea lasku työikäisessä väestössä päättyy.

Kalenius ja Karhunen tarkastelevat asiaa myös syntymävuosittainen ja toteavat, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu kääntyi laskuksi vuonna 1977 syntyneiden jälkeen. Kun vuonna 1977 syntyneistä korkea-asteen tutkinnon suoritti 30 vuoden ikään mennessä 42,9 prosenttia, oli vastaava osuus 1984 syntyneillä laskenut noin 39,0 prosenttiin.

He tyrmäävät väestötilastojen asiantuntijan Pekka Myrskylän lokakuussa esittämän johtopäätöksen, jonka mukaan tärkein syy koulutustason laskuun on suomalaisnuorten maastamuutto.

–Jos tarkastellaan erikseen maastamuuttoa ja maahanmuuttoa havaitaan, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on jossain vaiheessa muuttanut maasta varsin suuri osa, jopa yli 4 prosenttia koko ikäluokasta. Näistä on kuitenkin palannut takaisin noin 60 prosnettia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomaastamuutto näyttää vuoteen 2014 mennnessä toteutuneiden tietojen perusteella olleen hieman suurempaa 1970-luvun lopulla syntyneillä kuin 1980-luvulla syntyneillä. Aivovuoto näin ollen pikemminkin loiventaa saavutetussa koulutustasossa tapahtunutta laskua kuin korostaa sitä, Kalenius ja Karhunen sanovat erikseen julkaisemassaan muistiossa.

Lue myös: ”Hälyttävä” havainto suomalaisten koulutuksesta: ”Nyt herätys!”

Sekä SAK:n ekonomistin Patrizio Lainàn että Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan tiedot koulutustason laskusta ovat joka tapauksessa huolestuttavia.

–Todellinen kilpailukykyongelma, Lainà kommentoi Twitterissä.

–Hälyttävä tilanne Suomessa. Koulutusleikkaukset kurjistavat kehitystä lisää, Brotherus puolestaan sanoo.