Terrorismintutkija Leena Malkki arvioi, että sosiaalisessa mediassa ja lehtien lukijakommenteissa viime aikoina yltynyt sotaretoriikka on osa pyrkimystä rakentaa oikeutus väkivallan ja oman käden oikeuden käytölle suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Aina Suomessa on ollut esimerkiksi äärioikeistossa kirjoittelua vallankumouksesta ja muusta, mutta se on jäänyt huomauttavasti marginaalisemmaksi kuin mitä se nyt on, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Malkki sanoo Uudelle Suomelle.

Uutiset maahanmuutosta ja turvapaikanhakijatilanteesta keräävät toisinaan alleen kommentteja, joissa vilahtelevat kansannousun ja jopa sisällissodan käsitteet. Maahanmuuton väitetään kommenteissa vaarantavan suomalaisen yhteiskunnan perusteita, ja luodaan mielikuvaa siitä, että suuri osa kansasta on valmis ryhtymään toimiin tämän estämiseksi.

Malkin mukaan sotapuheet ovat lisääntymisestään huolimatta pienen piirin kiihkoa, mutta myös ”seuraava askel” suomalaisen some-keskustelun retoriikassa.

Voiko nämä puheet ohittaa yksittäisten höyrypäiden lietsontana, vai onko tämä jotain sellaista mistä pitäisi olla huolissaan?

– Se on varmasti hyvin marginaalisen porukan kirjoittelua, mutta se on myös osa sitä väkivallan oikeutuksen ja merkityksen rakentamista. Ja siitä syystä se voi osoittautua merkittäväksikin asiaksi. Siihen, tapahtuuko mitään poliittista väkivaltaa vaikuttavat monet seikat, mutta tällaisen diskurssin syntyminen on olennainen osa sitä prosessia, Malkki sanoo.

Malkki sanoo, että vaikka poliittista väkivaltaa joskus esiintyisikin, ilmenemismuoto tuskin olisi suoraan se, mitä kuvataan sotaisassa somekirjoittelussa. Tämä ei ole tarkoituskaan, vaan pyrkimyksenä on ”luoda mentaliteettia sille, miksi jotain väkivaltaa tehtäisiin”.

– Se voi näkyä esimerkiksi jonkun yksittäisen henkilön tekona, joka liitetään laajempaan ”taisteluun”, Malkki sanoo.

Lue myös: Ekstremismin tutkija US:ssa: Vihapuheen seurauksena väkivalta lisääntyy

Mitä ”marginaalinen ryhmä” sitten tarkoittaa? Ovatko kyseessä yksittäiset, nyky-yhteiskunnasta syrjäytetyiksi itsensä kokeneet ihmiset, vai jonkin järjestelmällinen toimija? Malkin mukaan kysymys on olennainen, mutta ei sellainen, mihin häneltä löytyisi vastausta. Malkin ja kollegoiden seuratessa esimerkiksi Hommaforumin kirjoittelua on yksi havainto ollut, että tällaiset äärikirjoittelijatkin voivat olla pitkäaikaisia rekisteröityneitä kirjoittajia, eivät ikään kuin tyhjästä ilmestyneitä trolleja.

Lisäksi jonkinlainen joukko ajattelutavan ymmärtäjiä löytyy asiasta kirjoittavan piirin ulkopuoleltakin, Malkki arvioi.

– Oli häkellyttävää viime syksynä seurata sitä, kuinka paljon löytyi sen tyyppistä kommentointia [polttopulloiskuista], että arvaahan sen, mitä tapahtuu, jos ja kun tänne tulee [turvapaikanhakijoita]. Samoin Soldiers of Odin, joka aika laajasti koettiin tarpeelliseksi. Minun ei enää tarvinnut mennä tietyille forumeille löytääkseni sellaista keskustelua, Malkki sanoo.

Malkki totesi tänä syksynä haastattelussa, että toimiva poliittinen järjestelmä kykenee kanavoimaan kansalaisten tyytymättömyyttä. Hänen mukaansa Suomessa näin ei enää vaikuta tapahtuvan, kun perussuomalaisetkaan ei enää tähän kykene. Perussuomalaisille ”hallitusvastuu tuli mahdollisimman huonoon aikaan heidän itsensä kannalta”, Malkki sanoo viitaten viime syksyn turvapaikanhakija-aaltoon.

– Verkkokeskusteluja seuraamalla huomaa, että monilta on mennyt perussuomalaisiin luotto. Oikeastaan kenelläkään suomalaiselle poliitikolla ehkä Sauli Niinistöä lukuun ottamatta ei koeta olevan mitään auktoriteettia, Malkki pohtii.

Hän oli maan kahtiajaosta huolissaan jo alkusyksystä 2015, turvapaikanhakijailmiön vasta alkaessa. Tämän vuoden helmikuussa Malkki kirjoitti Politiikasta.fi-sivustolle otsikolla ”Mitä tapahtui Suomen lintukodolle?”.

– Suomessa on selvästi nähtävissä poliittisen väkivallan mahdollistavan tilanteen kehittymistä. Maassamme on tunnistettavissa sellaisia rakenteellisia tekijöitä ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, joiden on aiemmin nähty olleen keskeisiä poliittisen väkivallan taustatekijöitä, Malkki kirjoitti.

– Tällä hetkellä vaikuttaa olevan entistä enemmän ihmisiä, joiden mielestä viranomaisten ja poliitikkojen toimet nykytilanteessa eivät ole riittäviä ja ongelmat siinä määrin polttavia, että ajatus asioiden ottamisesta omiin käsiin tuntuu tarpeelliselta.

Pelkät jännitteet eivät silti luotettavasti ennakoi sitä, johtavatko ne lopulta poliittiseen väkivaltaan, Malkki korosti tuolloin.

Syksyinen kuolemaan johtanut väkivallanteko Helsingin asema-aukiolla ei Malkin mielestä ollut varsinainen käännekohta, vaikka tekikin suurelle yleisölle näkyväksi äärioikeistoyhmät, jotka eivät kaihda väkivaltaakaan. Kuitenkin Suomen Vastarintaliike ja katupartio Odinin soturit ovat molemmat yhteiskunnasta ulkopuolelle jäämisen ilmentymismuotoja, Malkki sanoo.

Yksi kansaa jakava asia on maahanmuutto, ja tämän asian suhteen Suomi joutui turvapaikanhakijakriisin keskelle huonommin valmistautuneena kuin moni muu Euroopan maa. ”Maahanmuuttoon liittyen meillä tuntuu olevan sellaisia asioita puimatta, joita muualla on jo tässä vaiheessa ehditty käydä läpi”, Malkki kirjoitti Politiikasta.fi-sivustolla.

Hän sanoo kysyttäessä, ettei tarkoittanut tällä mitään erityistä kiistakysymystä, vaan lähinnä sitä, että maahanmuutto ei 2000-luvun alussa ollut näkyvästi esillä Suomen julkisessa keskustelussa – ei hyvässä eikä pahassa. Malkin mukaan maahanmuuttokeskustelu oli tuolloin mahdollista ohittaa, koska nousukausi vei huomion toisiin asioihin.

Kuitenkin yhteiskunnallisessa hajaannuksessa on Malkin mielestä kyse laajemmista asioista kuin turvapaikanhakijatilanteesta. Hajaannukseen vaikuttavat tekijät kuten syrjäytyminen ja tuloerojen kasvu ovat osin kotimaisia, osin globaaleja kysymyksiä. Tämänkertainen globaali tai eurooppalainen tyytymättömyyden aalto vaikuttaa koskettavan ”Suomea aiempia vastaavia aaltoja enemmän”, Malkki on arvioinut.

– Poliittinen väkivalta on ollut yleisempää suurempien sosiaalisten ja poliittisten murrosjaksojen aikana. Tällä hetkellä tällaista murrosjaksoa eletään kiistatta niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin, hän kirjoitti Politiikasta.fissä.

Hän arvioi tuolloin, että Suomessa on tarve oppia pikaisesti yhteiskunnallisten jännitteiden hallintaa, mistä meillä on vähän kokemusta.