Talous ja työllisyys. Kaksi europarlamentin valiokuntaa nousee selvästi ylitse muiden, kun kysytään eurovaaliehdokkaiden suosikkivaliokuntia.

Uusi Suomi kysyi eurovaalikoneessa ehdokkailta valiokuntia, jotka he kokevat tärkeimmiksi oman poliittisen vaikutusvallan käyttöpaikoiksi.

Valtaosa mepin työstä tapahtuu valiokunnissa, joten kysymys kertoo ehdokkaiden painotuksista politiikan osa-alueilla.

Hieman alle puolet suomalaisista ehdokkaista istuisi joko talous- tai työllisyysvaliokunnassa. Kolmasosa kaikista ehdokkaista valitsi valiokunnista molemmat.

Talousvaliokunta käsittelee EU:n rahapolitiikkaa, talousasioita sekä verotus- ja kilpailuasioita. Valiokuntaa pidetään päätösvallaltaan yhtenä merkittävimmistä europarlamentissa. Valiokunnan kautta on kulkenut myös esimerkiksi euron kriisiin liittyvä päätöksenteko viime vuosina.

Talousvaliokuntaa ei pidä sekoittaa budjettivaliokuntaan, joka tekee EU:n budjettiin liittyvät kannanotot. EU:n budjetin – eli EU-tuet jäsenmaille, kulut ja tulot – valmistelee komissio, joka tarvitsee parlamentin siunauksen rahankäytölle.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta puolestaan käsittelee nimensä mukaisesti työllisyyteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät europarlamentin päätökset.

Talousasioiden jälkeen suosituimmat valiokunnat olivat ympäristövaliokunta, teollisuus- ja energiavaliokunta sekä ihmisoikeuksien, oikeus- ja sisäasiain valiokunta.

Valiokuntahaluista erottuu myös selvästi suomalaisille puolueille rakkaimmat teemat. SDP:n, vasemmistoliiton ja muiden vasemmistopuolueiden ehdokkaiden valinnoissa korostuu työllisyys- ja sosiaalivaliokunta. US:n vaalikoneeseen vastanneista 13 ehdokkaasta vain kaksi ei merkinnyt työllisyysvaliokuntaa listalleen. Vasemmistoliiton ehdokkaista kaikki valitsivat tämän valiokunnan.

Vihreiden suosikkivaliokunnaksi muodostui ympäristövaliokunta. Yhdeksän 18 vastanneesta vihreästä istuisi mieluiten ympäristövaliokunnassa. Lukua voi toki pitää myös yllättävän alhaisena, sillä vihreät on profiloitunut erityisesti puolueen ympäristöpolitiikan kautta.

Ympäristövaliokunta käsittelee myös elintarvikkeisiin liittyvät asiat. Valiokuntaan olikin halua myös keskustalaisilla ehdokkailla. Ympäristö oli maatalous- ja aluekehitysvaliokuntien kanssa keskustalaisten halutuimmat valiokunnat.

Kokoomuksen ehdokkaiden kiinnostus jakautui tasaisesti eri valiokuntiin, mutta eniten halua oli talous- ja sisämarkkinavaliokuntiin.

Perussuomalaisia kiinnosti eniten talous, työllisyys ja teollisuusasiat. Perussuomalaisten kiinnostus jakaantui muutoin hyvin tasaisesti eri valiokuntien välille.

Pienpuolueilla vastauksissa korostui ihmisoikeuksia sekä oikeusasioita käsittelevä valiokunta. Valiokunta vastaa Suomen eduskunnan hallintovaliokuntaa, eli sen vastuulla ovat kansalaisoikeudet, maahanmuutto ja poliisiasiat. Valiokunnan tehtäväksi on kirjattu erikseen myös kansalaisten yksityisyyteen ja henkilötietojen kirjaamiseen liittyvät kysymykset.

Työn oikeusvaliokunnassa kokivat tärkeäksi esityisesti tietoyhteiskunta-asioissa profiloitunut piraattipuolue, kielivähemmistön asiaa edistävä ruotsalainen kansanpuolue sekä suoraa demokratiaa ajava Muutos 2011. Myös vihreät ja kristilliset osoittivat selvää kiinnostusta oikeusvaliokuntaan.

Vähiten haluttu valiokunta oli vetoomusvaliokunta, johon halusi vain kaksi ehdokasta noin 200 vastaajasta.

Hieman yllättäen kiinnostus oli heikkoa parlamentin oikeudellisten asioiden valiokuntaan, jonka tehtävä on muokata EU:n lainsäädäntöä yksinkertaisemmaksi ja paremmin kaikkiin jäsenmaihin sopivaksi. Käytännössä valiokunnalla on merkittävä vaikutus valta siihen, miten EU:n sääntely eli direktiivit kirjoitetaan.

Neljä ehdokasta ilmoitti halunsa päästä tähän valiokuntaan.