Hallitus on tänään esittänyt Suomen työaikalain kokonaisuudistusta. Sillä korvattaisiin vuoden 1996 työaikalaki.

Työministeri Jari Lindström (sin) kertoo, että uuden lakiesityksen keskiössä ovat työsuojelulliset tavoitteet. Tarkoituksena on, että uusi laki määrittelisi esimerkiksi vähimmäislepoajat. Hallitus haluaa koota kaikki työ- ja virkasuhteet saman työaikalain alle, mutta toisaalta antaa tämän uuden lain sisällä runsaasti mahdollisuuksia työpaikkakohtaisiin sopimuksiin ja joustoihin. Työaikalain ulkopuolelle jäisivät sellaiset ammattikunnat, joissa työntekijä itse päättää täysin siitä, miten työaikansa järjestää.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koko työajan käsite menisi uuden lain mukaan uusiksi – siinä mielessä, että laista tulisi oikeasti velvoittavaa. Tällä hetkellä työaikalaki on yksi asia, mutta konkretia hyvin eri johtuen siitä, että työehtosopimuksissa on voinut sopia asioista toisin.

”Työaikalain soveltamisala ja toisaalta soveltamisalapoikkeuksia koskevat säännökset olisivat pakottavaa oikeutta, eli niistä ei työmarkkinaosapuolet voi toisin työehtosopimuksella sopia”, työministeri Lindström kuvasi asiaa tänään tiedotustilaisuudessa.

Lue myös: ”Erittäin raskas työmuoto” – Uusi työaika kymmenille tuhansille työntekijöille huolettaa liittoja

Hallitusneuvos Tarja Kröger laajensi Lindströmin kommenttia:

”Voimassa olevan lain mukaan työajaksi luettava aika, siitä on voinut sopia toisin työehtosopimuksella. Tässä uudessa lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että työajan käsite on pakottavaa oikeutta. Siitä ei voi enää työehtosopimuksella toisin sopia. Miksi näin on? Se johtuu EU:n työaikadirektiivistä. Siellä määritelmiä koskevat säännökset ovat pakottavia. Tästä syystä on syntynyt kysymyksiä eri sektoreilla, että mitä nyt voidaan tehdä, kun työaikajärjestelyt on vuosien saatossa muodostuneet aivan toisen näköisiksi.”

Lue myös: Tehy-lehti: Uusi työaikalaki toisi jopa 19 h -työpäivät ”työnantajan määräyksellä”

Uusi laki antaisi runsaasti mahdollisuuksia tehdä työpaikkakohtaisia ratkaisuja työajoista.

Laissa säädetään uudesta, erityisesti asiantuntijatehtäviin soveltuvasta joustotyöaikaa koskevasta järjestelystä.

”Joustotyöaika voitaisiin ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella silloin, kun vähintään puolet työajasta olisi sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää”, Lindström sanoi.

Työaikalakiin lisättäisiin myös työaikapankkia koskevat säännökset, jotka mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä, ministeriö kertoo.

”Työaikapankilla tarkoitettaisiin työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työaikapankkia koskeva säännös lisäisi työntekijän mahdollisuuksia kerryttää pidempiaikaisia vapaita ja sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita”, ministeriö kuvailee.

Uuden työaikalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta.

LUE MYÖS:

EK, SAK, STTK, Akava – Kaikki järjestöt jättivät eriävän mielipiteen hallituksen työaikalaista

KL: Työaikalaista repesi riita – esitys pahasti kesken ja vahvasti erimielinen