Nordea yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi, että muuttamisen kannustinloukut jarruttavat työllistymistä tällä hetkellä Suomessa.

–Työn perässä muuttaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa, jos asumismenot kasvavat palkkaa enemmän. Asumiskustannusten alueellinen eriytyminen heikentää työn perässä muuttamisen kannustimia. Tämän takia muuttamisen kannustinloukkuja purkava asuntopolitiikka tulee nähdä myös työllisyys- ja kasvupolitiikkana, johon panostamisesta hyötyy koko maa, Kärkkäinen kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että Suomessa on nyt samanaikaisesti sekä paljon työttömiä että paljon avoimia työpaikkoja. Tämä johtuu Kärkkäisen mukaan osittain siitä, että työpaikat ja työttömät sijaitsevat eri paikkakunnilla, tai työttömien osaaminen ei vastaa työnantajien tarpeita. Kärkkäinen arvioi näiden työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lisääntyneen viime aikoina.

Kärkkäinen nostaa esiin sen, että suuri osa suomalaisista haluaisi ensisijaisesti löytää työpaikan nykyiseltä paikkakunnaltaan. Muuttohaluttomuus näkyy myös tilastoissa. Myös Talouspolitiikan arviointineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset työttömät muuttavat harvoin.

–Vaikka työttömät muuttavat maakuntien välillä useammin kuin työlliset, kansantalous hyötyisi työvoiman suuremmasta liikkuvuudesta alueiden välillä. Liikkuvuuden lisääminen on hidasta, sitä hankaloittavat muun muassa asuntopula kasvukaupungeissa, neuvoston raportissa todetaan.

Asumiskustannuste merkitys nousee esiin myös Olli Kärkkäisen tuoreessa tutkimuksessa ”Mä lähden stadiin: Työn perässä muuttamisen kannustimet”, jossa vertailtiin suomalaisten työttömien kannustimia työllistyä joko nykyiselle asuinpaikkakunnalleen tai Helsinkiin.

Tulosten mukaan Helsinkiin työllistyminen kasvattaa työttömien tuloja työttömyyteen verrattuna, mutta omalle kotipaikkakunnalle työllistyminen olisi suurelle osalle työttömistä vielä parempi vaihtoehto.

–Vaikka palkkataso on Helsingissä muuta maata korkeampi, ei korkeampi palkka riitä kompensoimaan asumiskustannusten kasvua, Kärkkäinen toteaa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan joitain liikkuvuutta lisääviä toimia voidaan toteuttaa melko nopeasti. Neuvosto suositteleekin, että voimassa olevan muuttoavustuksen lisäksi tulisi harkita myös työvoiman vastaanottoalueen laajentamista, ainakin nuorten ja perheettömien työttömien kohdalla.

Olli Kärkkäinen uskoo, että pidemmällä aikavälillä kasvua tukeva asuntopolitiikka voi olla yksi parhaista tavoista edistää työvoiman alueellista liikkuvuutta.

–Asumiskustannusten alueellista eriytymistä voitaisiin hidastaa rakentamalla lisää asuntoja kasvukeskuksiin. Tarvetta on sekä vuokra- että omistusasunnoille ja pääkaupunkiseudun lisäksi rakentamista pitäisi vauhdittaa myös muissa kaupunkikeskuksissa, hän sanoo.

Kaupungistumisen vauhdittamisen hyödyt eivät Kärkkäisen mukaan jää pelkästään kasvukeskuksiin. Hän puhuu kasautumiseduista.

–Kasautumisetujen vuoksi kaupungistuminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vauhdittavat koko maan talouskasvua. Alueellisen liikkuvuuden edistäminen puolestaan vähentäisi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, mikä kirittäisi työllisyysastetta kohti hallituksen tavoitetta.

Kärkkäisen tutkimuksesta käy ilmi, että Helsinkiin muuttamisen kannustimissa on suurta vaihtelua maakuntien välillä. Tutkimuksen mukaan pirkanmaalaisilla työttömillä asumiskustannusten jälkeen käteen jäävät tulot laskisivat Helsinkiin työllistyessä keskimäärin noin 20 eurolla kuukaudessa verrattuna tilanteeseen, jossa työpaikka löytyisi Pirkanmaalta. Satakuntalaisilla työttömillä erotus olisi paljon suurempi, 160 euroa kuukaudessa.