Suomalaisten virtsaa voitaisiin käyttää lannoitteena, jos se saataisiin uuden infrastruktuurin kautta kustannustehokkaasti käyttöön, kertoo Virtsa lannoiteresurssina -projektin projektijohtaja, Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Eeva-Liisa Viskari.

–Virtsa on erinomainen lannoiteresurssi ravinteiden suhteen. Siinä on 90 prosenttia kaikesta typestä, mitä eritämme, 70 prosenttia fosforista ja mikroravinteita, jotka ovat jo kaikki valmiiksi liukoisessa muodossa, Viskari sanoo ympäristöministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Projekti esiteltiin tänään osana ympäristöministeriön kiertotalouden kärkihanketta.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan hallituksen tavoitteena on edistää Suomen tavoitetta olla kestävän kehityksen kärkimaa.

– Vajaa vuosi sitten hallitus asetti strategisia tavoitteita. vuodelle 2025 ja millaisia askelia otetaan tällä vaalikaudella. Yksi viidestä tavoitteesta on, että Suomi on biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkimaa, Tiilikainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hän korosti, että kaikkia materiaaleja pitäisi kierrättää mahdollisimman tehokkaasti ja elää pitkälti uusitutuvien luonnonvarojen nojassa.

–Kaikkea tätä vauhdittaaksemme tarvitsemme teknistä osaamista ja ratkaisuja tämän tekemiseksi. Kiertotaloudessa ajatus on, että nuukuus kunniaan, mitään ei ole varaa heittää hukkaan, vaan kaikki ravinteet pitää pystyä järkevällä ja tehokkaalla tavalla käyttöön, Tiilikainen sanoi.

Viskarin johtamassa Virtsa lannoiteresurssina -hankkeessa selvitetään nykyistä infrastruktuuria ja mahdollista vaihtoehtoista infrastruktuuria sekä sitä, millaisia kustannustehokkaita edellytyksiä virtsan käytölle olisi laajassa mittakaavassa.

–Jos tähän pystytään, moni asia ratkeisi aika paljon helpommin. Esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen vaatimukset olisi paljon helpompi toteuttaa, koska typenpoisto olisi jo hoidettu. ainoastaan orgaanista ainetta ei virtsassa ole, että sille tarvitaan käsittelyä, mutta muuten se tulisi edullisemmaksi, Viskari kertoo.

”Paskalaiksi” kutsutussa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa on käynnissä siirtymäaika, joka jatkuu vuoteen 2018 asti. Ympäristöministeriössä on tarkoitus myös kohtuullistaa vihaa herättäneen asetuksen vaatimuksia.

Viskarin mukaan virtsasta voidaan tehdä lannoitevalmistetta. Hänellä oli tiedotustilaisuudessa mukanaan pussillinen nestettä.

–Tässä on ensimmäinen annos viime viikolla tehtyä struviittia, joka on jalostettu meidän laboratoriossamme. Stryviitti on samaa kuin virtsakivi, munuaiskivi. joillekin tämä on vaiva, tässä se on lannoite. Jos gruviitista pystytään erottelemaan mikrorakenteet kustannustehokkaasti niin meillä olisi todella hyvä lannoite, Viskari kertoi.

Virtsa lannoiteresurssina -hankkeessa selvitettiin, että mikrobiologiselta laadultaan virtsa täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset, ja siinä on typpeä kolme grammaa litrassa.

Projektissa selvitetään parhaillaan, miten suuri potentiaali suomalaisten virtsassa on. Viskari laskee päässään nopeasti, millaisista määristä puhutaan.

–Jokainen tuottaa noin 1,5 litraa virtsaa päivässä ja meitä on on 5,4 miljoonaa, josta kolme prosenttia on typpeä niin siitähän tulee tuhansia kiloja päivässä ja fosforia saman verran. Kyllä potentiaali on aika iso, Viskari kertoo.

Projektissa selvitetään myöhemmin tarkemmat laskelmat.

Viskari uskoo, että projektista tulee pitkäjänteinen.

–Jos ajatellaan, että 100-150 viime vuotta on käytetty nykyisen infran rakentamseen, voitaisiinko seuraavat 100 vuotta ajatella sitä toisin. ei se mahdoton ajatus ole, mutta eihän se halpaa ole. Jostain pitää saada ravinteet ruuantuotantoonkin, hän sanoo.

Tässä on siis 100-vuotinen projekti alkamassa?

–Kyllä tämä pitkäjänteinen projekti on, Viskari nauraa.