Tampereen ja Harvardin yliopistoissa bioetiikan tutkijana toimiva ja Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén kirjoittaa Image-lehdessä lääketieteen valtavasta murroksesta. Myllerrys on Saxénin mielestä saattanut jäädä suurelta yleisöltä huomaamatta. Hän kysyykin, tajuammeko me, mitä on tapahtumassa.

– Eläinten ja ihmisten risteytykset, leikkausrobotit ja tulostettavat elimet tulevat, Saxén kirjoittaa.

– Suurelta yleisöltä on saattanut jäädä huomaamatta viime vuosina tapahtunut ja yhä parhaillaan käynnissä oleva lääketieteen ja sen soveltamisen suuri murroskausi, jossa merkittävät kehitysaskeleet ovat luomassa ennennäkemättömän tehokkaat työkalut ihmiskehon muokkaamiseen ja parantamiseen, Saxén jatkaa.

Saxénin mukaan niin sanottuja indusoituja pluripotentteja kantasoluja eli iPS-soluja opittiin tuottamaan ihmisestä vuonna 2007 ja sen jälkeen tekniikka on kehittynyt valtavasti.

– Kärjistäen voisi sanoa, että näytteiden kuten ihosolujen pohjalta ihmiskudosta voidaan nyt entistä kattavammin kasvattaa laboratoriossa erityisesti tutkimuskäyttöön mutta tulevaisuudessa enenevässä määrin myös takaisin siirrettäväksi ihmiseen. Myös eläinten ja ihmisten risteytykset ovat kasvava trendi, joka tarjoaa laajoja mahdollisuuksia kudosten kasvattamiseen, Saxén kirjoittaa.

– Uudet geenimuokkaustekniikat, erityisesti CRISPR-Cas9-tekniikka, joka on ollut tutkijoiden huulilla vuodesta 2012 alkaen, mahdollistavat ihmisen perimän muokkaamisen lähes kirurgimaisella tarkkuudella, sikäli kuin vain tiedetään, mitä kannattaa, tai uskaltaa, muokata. Muutokset voivat myös periytyä, Saxén myös kertoo.

Tekniikan seurauksena voi Saxénin mukaan tulevaisuudessa löytyä parannuskeino HIViin.

– Uudenlaisten hoitokeinojen kehittämisen ohella ihmistä voidaan samalla parannella: periaatteessa on nähtävissä tilaisuus luoda superihmisiä, mikä tosin on toistaiseksi enimmilläänkin vain osa tieteellistä pohdintaa. Samalla tekniikalla on lisäksi mahdollisuus muokata tehokkaasti luontoa ja eläimiä – esimerkiksi malarialle vastustuskykyisten hyttysten kehittämisessä ollaan jo pitkällä, hän kirjoittaa.

Saxénin mukaan murrokseen liittyy merkittäviä eettisiä ja tietosuojaa koskevia kysymyksiä, joita hän toivoisi pohdittavan etupainotteisemmin kuin ennen. Saxénin mielestä kyseessä näyttäisi nyt olevan vastaava murroskausi kuin esimerkiksi tietokoneiden ja internetin yleistyessä nähtiin.

– Lopulta, ja hyvin piankin, nämä lääketieteen ja hoidon uudet askeleet koskettavat luultavasti keskeisesti kaikkien elämiä. On nähtävissä, että ne tarjoavat paitsi terveydellisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia tulevat myös olemaan osa yleissivistystä. Samalla näistä uusista kehityskuluista tulisi luonnollisesti puhua tiedostaen niihin liittyvät riskit ja eettiset valinnat, hän toteaa.

Murroksessa on Saxénin mielestä ”tieteellinen ja taloudellinen mahdollisuus, jota Suomen ei tulisi nyt hukata”.

– Jos suuri yleisö ei tiedä, että lääketieteen ja hoidon suuret murrokset ovat tekeillä, on ilmeistä, että Suomi ja sen päättäjät eivät voi reagoida tarpeeksi voimakkaasti uuteen tilanteeseen. Tilaisuudet voivat kansainvälisessä ympäristössä mennä nopeasti ohitse, Saxén huomauttaa.