Suomessa kasataan uutta hallitusta, jonka pitäisi olla valmis juhannuksena. Juhannuksena on perinteisesti tärkeä EU-johtajat kokoava huippukokous.

Mikä asia tulee ensimmäisenä pöydälle uudelle pääministerille, europarlamentaarikko Silvia Modig?

”Uskoisin, että ensimmäinen asia on budjetin välitarkastelu, jonka yhteydessä esitetään suvereniteettirahastoa. Se on tämän kokonaisuuden isoin asia.”

Mihin suvereniteettirahastoa tarvitaan?

”Se on vastaus USA:n aika protektionistiselle linjalle, jossa verohelpotusten kautta nopeutetaan investointeja vihreään siirtymään ja luodaan kestävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja. EU:n vastaus on usein erilainen: me etenemme sääntelyn kautta. Nyt me pelkäämme jäävämme jälkeen. Rahaston tarkoitus on nopeuttaa vihreää siirtymää ja askelia kohti strategista autonomiaa. Se, missä Suomi voisi olla iso voittaja on kiertotalous ja cleach tech.”

Suvereniteettirahastoa rahoitetaan todennäköisesti joko yhteisvelalla tai vanhoilla, käyttämättä jääneillä varoilla. Kumpi vaihtoehto on realistisin?

”Todennäköinen vaihtoehto on sekä että. Yksi vaihtoehto on olemassa oleva liikkumavara, jota ei ole paljon jäljellä. Ei pidä paikkansa, että budjettia läpikäymällä löydetään rahaston verran rahaa, mutta elvytyspaketissa ja muissa rahastoissa on vielä allokoimattomia varoja.”

”Jos rahasto tehdään, sen pitää olla merkittävä lisäys. Nyt on helpotettu valtiontukisäännöksiä, mitä pidän huonona vaihtoehtona, koska toisilla jäsenmailla on mahdollisuuksia auttaa omia yrityksiä, toisilla ei. Suomen etu ei ole valtiontukien löysennys.”

Millaista EU-politiikkaa uudelta hallitukselta tarvitaan?

”Aktiivista, avointa, eteenpäin katsovaa. Miten saadaan Suomeen ilmastotyöpaikkoja ja investointeja? Toivon, että uusi hallitus katsoo mahdollisuuksia.”

”Pitää olla proaktiivinen ja aikaisessa vaiheessa. Meidän vaikuttaminen tulee usein tosi myöhään, siinä vaiheessa, kun esitykset on jo annettu. Esimerkiksi nyt pitäisi olla vaikuttamassa jo tulevan komission työohjelmaan. Toivon, että hallitusohjelmaan kirjataan tarve perustaa parlamentaarinen työryhmä miettimään, miten voimme paremmin vaikuttaa EU-asioissa. Minä haluaisin, että siinä on koko eduskunta vahvemmin mukana.”

”Se, että suuri valtiokunta antaa jokaiselle kokoukseen menevälle ministerille mandaatin, on hieno tapa, mutta sen pitää tulla aiemmin. Valtioneuvoston kanta pitää muodostaa aiemmassa vaiheessa. Olen itse usein soittanut ministeriöön ja sanonut, että nyt olisi hyvä saada teiltä jotain kättä pidempää. Vastaus on, että meillä ei ole valtioneuvoston kantaa, ei voida toimia.

Onko Suomi surkea EU-vaikuttaja?

”Ei missään nimessä, mutta meillä on illuusio, että mitä vahvemmin sanot ei, sitä paremmin puolustat Suomen kantaa. Aika monissa poliittisissa neuvotteluissa olleena voin sanoa, että se on huono taktiikka tulla neuvotteluihin. Tule kompromissiesityksen kanssa. ’Ei’ on populistinen, lyhytnäköinen tapa, joka tuo vähän tuloksia.”

Onko jotain asioita Suomesta, joita Brysselissä ei ymmärretä?

”Kaikilla jäsenmailla on sama haaste. Kaikilla on omat erityispiirteensä. Esimerkkinä metsäpolitiikka: Mitä yhteistä Suomella ja Kyproksella on siinä? Ei yhtään mitään. Suomen tehtävä on viedä ymmärrys sinne. Ehkä meillä pitäisi olla myös vähän rohkeutta ja röyhkeyttä. Jyrki Katainen sanoi hyvin, että jos ei kuunnella, mennään saranapuolelta sisään. Löytyykö meiltä sitä röyhkeyttä? Muilta löytyy.”

LUE MYÖS: