Elintarvikeala tyrmää täysin Suomeen kaavailtavan sokeriveron, joka jälleen otti tänään askelen eteenpäin.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on yksimielisesti sitä mieltä, että hallituksen tulee käynnistää välittömästi säädösvalmistelu elintarvikkeiden terveysperusteisen valmisteveron kehittämiseksi.
Samalla valiokunta linjasi, että ensimmäisessä vaiheessa terveysperusteisen vero on syytä kohdistaa sokerin määrään elintarvikkeissa.
Valmisteverolinjaus menee seuraavaksi valtiovarainvaliokuntaan. Sokeriveroa ajava kokoomuslainen kansanedustaja Sari Sarkomaa, joka istuu näissä molemmissa valiokunnissa, kertoo Uudelle Suomelle ajavansa asiaa eteenpäin valtiovarainvaliokunnassa. Kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo suhtautuu niin ikään sokeriveroon myönteisesti, mikä merkinnee lisäpontta hankkeelle. Orpo kertoi kannastaan Demokraatti-lehdessä.
Sokerivero on noussut keskusteluun, kun makeisvero poistuu alkuvuodesta EU-säädösten vuoksi.
Lue lisää: Makeisvero poistumassa Suomessa – tilalle ehdotetaan uutta, laajempaa sokeriveroa
Orpon kommentti paljastaa kuitenkin samalla sokeriveron suurimman ongelman: toteuttamistavan. Orpo myöntää, että sokerivero on vaikea toteuttaa.
– Jos löytyy tapa, niin kyllä kannatan. Sillä olisi fiskaalisia vaikutuksia, se olisi hyvä vero. Se on haittavero ja sillä on terveydellisiä vaikutuksia ihan selkeästi, jos se saadaan toimimaan. Siinä mielessä olen valmis kyllä, jos löytyy keino. Olen pyytänyt ministeriötä edelleen selvittämään mahdollisuuksia, Orpo sanoo Demokraatissa.
Elintarvikealalle sokerivero on kauhistus. Ja juuri toteuttamisen vaikeuteen ala nyt vetoaakin.
– Sokeriveroa ei ole missään EU-maassa ja sille on syy: juridisesti, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelvoton, johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ETL:stä toteaa Twitterissä.
Sokerivero on kuin korkki, joka säännöllisin väliajoin nousee pintaan, Tammivuori kirjoittaa liiton sivuilla.
– Sokeriveron käyttöönottoa selvitettiin edellisen kerran vuosina 2012– 2013, jolloin laaja-alainen virkamiesjoukko tutki erilaisia sokeriverotuksen malleja. Kaikki tutkitut mallit olivat teknisesti hankalia toteuttaa ja oikeudellisesti vähintään kyseenalaisia. Takeita sokerin kulutuksen pienentymiselle ei pystytä antamaan, Tammivuori kirjoittaa.
– Hallituksen tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen normeja purkamalla. Ei ole siis sattumaa, ettei hallitus esitä makeisveron tilalle sokeriveroa, hän tulkitsee.
ETL toteaa myös erikseen sokerista koostamassaan tietoiskussa, että ”sokeriveroa ei ole otettu käyttöön missään EU-jäsenvaltiossa”.
Sokeriveron kannattajat ovat tulkinneet, että EU:n uusi ravintosisältötietojen pakko voisi mahdollistaa sokeriveron. Pakattujen elintarvikkeiden ravintosisältötiedot tulevat pakollisiksi joulukuussa.
ETL:n mukaan tästä huolimatta luontaisen ja lisätyn sokerin määriä on vaikea erottaa toisistaan.
– Jos vero kohdistettaisiin tuotteiden sokeripitoisuuteen tuotteesta riippumatta, myös luontaisesti sokeria sisältävät tuotteet kuten hedelmät ja marjat sekä niistä tehdyt tuotteet tulisivat verotuksen piiriin. Tasapuolinen rajanveto luontaisesti sokeria sisältävien ja lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden välillä on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta, ETL väittää.
Tammivuoren mukaan huoli sokerista tunnistetaan alalla, mutta sokeripitoisuuden vähentäminen täytyy tehdä asteittain, ”jotta tuotteet maistuvat kuluttajille”.
Esimerkiksi maitoyhtiö Valio on tuonut markkinoille jogurtit, joissa yhtiön mukaan on 30 prosenttia tavanomaista vähemmän lisättyä sokeria.
Yhtiö hehkuttaa aikovansa puolittaa sokerin määrän vuoteen 2020 mennessä.
Talouselämän ja Markkinoinnin & Mainonnan toimittaja Antti Mikkonen selventää näkökulmassaan, mitä 30 prosenttia vähemmän sokeria oikein tarkoittaa.
– Se tarkoittaa, että kahden desilitran eli 200 gramman jogurttipurkissa oli aiemmin 16 grammaa lisättyä sokeria ja 8 grammaa luontaista sokeria. Nyt purkissa on 11,2 grammaa lisättyä sokeria ja 8 grammaa luontaista sokeria. Vuonna 2020 kahden desin purkissa on 8 grammaa lisättyä sokeria ja 8 grammaa luontaista sokeria.
Lue Mikkosen uutiskommentti M&M:stä.
