Kokoomus on ainoa eduskuntapuolue, joka selkeästi kannattaa kuntien pakkoliitoksia. Asia ilmenee Uuden Suomen Puoluekoneesta, jossa eduskuntapuolueet ovat antaneet vastauksia keskeisiin poliittisiin kysymyksiin.

Kokoomus perustelee myönteisyyttään pakkoliitoksiin sillä, että asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kuntien tehtävä.

- Kokoomukselle kuntien vaakunoita ja luottamusmiespaikkoja oleellisempia tavoitteita ovat esimerkiksi toimivat ja turvalliset päiväkodit, monipuolinen ja tasokas peruskoulu sekä laadukkaat ikäihmisten palvelut. Kokoomus haluaisi Suomeen noin sata vahvaa peruskuntaa vuoteen 2020 mennessä. Muutosta ei saatane aikaan yksin porkkanoilla, puolue perustelee kantaansa.

Oppositiopuolue SDP on varovaisen myönteinen pakkoliitosten suhteen, vaikka onkin valinnut pakkoliitosasiaan vaihtoehdon ”en osaa sanoa”.

- Kuntien keskinäinen kilpailu hyvistä veronmaksajista ja yrityksistä ei edistä julkisen talouden kestävyyttä, vaan pahimmillaan heikentää sitä. Vahva peruskunta myös vahvistaa demokratiaa ja kansanvaltaa. Tulevaisuudessa maassamme on noin 160 – 170 kuntaa, puolue linjaa perusteluissaan.

Vihreät ja kristilliset ovat vastanneet, etteivät osaa sanoa, pitäisikö kuntia pakkoliittää toisiinsa.

- Moni kunta on menettänyt tyystin mahdollisuudet toimia itsehallinnollisena yksikkönä. Perustuslain kirjaus kunnallisesta itsehallinnosta ei siis toimi käytännössä, toteaa vihreät. Kristilliset eivät ole perustelleet vastauksiaan.

Keskusta, RKP, Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset vastustavat pakkoliitoksia. Näistä ainoastaan Vasemmistoliitto antaa perusteluja.

- Pakkoliittäminen ei ole hyvä ratkaisu. Edellytämme kuntahallinnon remonttia, jonka lähtökohtana on hallinnon selkiyttäminen, asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä palvelujen turvaaminen. Vasemmistoliitto haluaa luoda luonnollisiin palvelu- ja työssäkäyntialueisiin perustuvan hallinnon, puolue sanoo.

Yle Uutiset kertoi eilen, että kolmannes kunnanjohtajista hyväksyy pakkoliitokset. Keskustalainen kuntaministeri Tapani Tölli linjaa Ylen jutussa:

- Olen sitä mieltä ja hyvin selkeästi, että Suomi ei ole tässä mielessä pakkoyhteiskunta vaan liitosten tulee olla lähtökohtaisesti vapaaehtoisia.