Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) olisi valmis harkitsemaan lastensuojelupalveluiden, kuten lasten sijaishuollon siirtämistä kilpailuttamisen ulkopuolelle. Guzenina-Richardsonin mukaan alalla pitkään toimineet järjestöt eivät pärjää kilpailutuksessa alaa valtaaville suurille terveysalan yrityksille.

Kuntia velvoittaa EU:n hankintalaki, mutta lastensuojelu voitaisiin mahdollisesti määritellä Suomessa poikkeukseksi.

- Poikkeusmenettelyllä jokainen maa pystyy itse määrittelemään tietyt palvelut yleishyödyllisiksi ja yhteiskunnan kannalta strategisiksi, jolloin niiden kohdalla voidaan luopua kilpailuttamisesta, Guzenina-Richardson sanoo Uudelle Suomelle.

Ministerin mukaan lastensuojelu on erityisen haavoittuva ala. Jos lasten sijaishuolto määriteltäisiin poikkeukseksi hankintalakiin, käytännössä sen järjestäminen siirtyisi yhä enemmän voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka nyt eivät pärjää kilpailutuksissa.

- Itse kannatan tämän lainsäädännön selvittelyä. Selvitystyötä on työ- ja elinkeinoministeriön puolella jo tehty, ministeri sanoo.

Ongelma on ministerin mukaan se, että järjestöt, joilla on sijaishuollosta pitkä kokemus ja asiantuntemus, eivät pärjää kilpailutuksessa suurille terveysalan yrityksille. Ministerin mukaan Diakonissalaitoksen ja Kalliolan setlementin kaltaisten järjestöjen osaaminen lastensuojelussa menee siksi hukkaan.

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että terveysalan suuret yritykset ovat yhä kiinnostuneempia sijoituspalveluista, joita kunnat ostavat vuosittain 620 miljoonalla eurolla. Suuret yritykset pystyvät myös erilaisin keinoin painamaan hinnat alas.

- Voittoa tavoittelemattomat järjestötoimijat laittavat koko kunnalta saamansa korvauksen palvelun kehittämiseen. Ne häviävät kilpailutuksissa suurille yrityksille, jotka pystyvät hilaamaan hintaa alas, Guzenina-Richardson sanoo.

Yksi syy siihen, että suuret yritykset ovat kiinnostuneita lasten sijaishuollosta on, että huostaanotot ja niiden aiheuttama sijaishuollon tarve ovat lisääntyneet.

- Huostaanottomäärät ovat kasvaneet, ja isot hoivayritykset ovat löytäneet siitä bisneksentekomahdollisuuden.

Guzenina-Richardsonin mukaan sijaishuollossa tarve on suurempi kuin tarjonta, jolloin yksityisille yrityksille maksetut palkkiot ovat nousseet korkeiksi. Voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä lähestymistapa lastensuojeluun on ministerin mukaan kokonaisvaltaisempi.

Ministerin mielestä voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei sovi lastensuojeluun.

- Yksityisillä yrityksillä on jo osakeyhtiölainsäädännössä määritellyt, omat lainalaisuutensa.

Yksityistä sektoria on kuitenkin ollut pakko hyödyntää, sillä kaikkia huostaanotettuja lapsia ei voida sijoittaa esimerkiksi sijaisperheisiin vaan etenkin murrosikäisille huostaanotetuille nuorille usein ainoa vaihtoehto on laitospaikka.

Guzenina-Richardson sanoi Puheenvuoron blogissaan viime vuonna, että valtionosuusjärjestelmä on huostaanotoissa vinoutunut, kun se tavallaan palkitsee kunnan huostaanottojen määrän perusteella. Niin sanottu lastensuojelukerroin tarkoittaa, että kunta saa enemmän valtionosuutta, jos sen huostaanottomäärä on maan keskiarvoa korkeampi. Nyt ministeri on eri mieltä.

- Sijoitusten kustannukset ovat kuitenkin niin korkeat, että sellainen ajattelu, jonka mukaan huostaanotto olisi kannattava kunnalle, ei ole ihan pitävää, ministeri sanoo.

Ministeri korostaa, että kaikkein edullisimmaksi kunnille tulisi tietenkin puuttuminen ongelmiin ajoissa ja avohoidon kehittäminen.