Sote-uudistus voi hyvin jäädä puolitiehen, arvioi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Uuden Suomen kuntavaalihaastattelussa. Hän hämmästelee, miksi perussuomalaisella sosiaali- ja terveysministerillä ei ole mitään sanottavaa sosiaali- ja terveydenalan kokonaisuudistuksesta.

– Kuka on viimeksi kuullut, milloin joku perussuomalainen ministeri olisi linjannut jotakin tärkeää sosiaali- ja terveysuudistuksessa. Ei edes sosiaali- ja terveysministeri [Pirkko Mattila, ps.] ole ainakaan minun kuullen, Henriksson hämmästelee.

– Tämä on nyt sen alan suurin uudistus, ja on vähän ihmeellistä, että se ainoa ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä, jolla on tähän asiaan mielipiteitä tässä asiassa näyttää olevan peruspalveluministeri.

Sote-uudistus on viemässä kunnilta paitsi merkittävän osan velvoitteista myös merkittävän rahapotin. Uusille maakuntavaltuustoille siirrettävien tehtävien yhteenlaskettu arvo on noin 17,42 miljardia euroa. Näiden rahoittamiseksi hallitus kiristää valtion tuloverotusta, mutta jotta veroäyrit eivät kunnissa nousisi, aikoo hallitus pakottaa kuntia leikkaamaan omia veroprosenttejaan 12,47 prosenttiyksikön verran.

Kuntaliiton tietojen mukaan keskimääräinen kuntaveroprosentti on tällä hetkellä 19,91 prosenttia.

– Moneen kuntaan jää nyt 6–8 prosenttiyksikön osuus. Sillä pitää hoitaa päiväkodit, koulut ja muut palvelut, jotka kuntaan jäävät, toteaa Henriksson skeptisesti ja arvioi, että uudistus nostaa suomalaisten verorasitetta.

Kummallinen tilanne syntyy Henrikssonin mukaan niihin kuntiin, jotka ovat huolehtineet tehtävänsä ja taloutensa niin hyvin, että ovat onnistuneet pitämään kunnallisveroprosenttinsa matalana. Esimerkiksi Kauniaisissa kunnallisveroprosentti on tänä vuonna 17 prosenttia.

– Sinne jää alle 5 prosenttia ja sillä pitäisi hoitaa kaikki loput tehtävät. No sehän on aivan mahdoton yhtälö. Tässä uudistuksessa käy niin, että kunnat, joissa verotus on ollut alhaista, tulevat riippuvaisiksi valtionosuuksista tai ne joutuvat korottamaan veroja.

Eli että maakuntavaltuustoista tulee maakunnallinen tulonjakokone?

– Niin se on.

Verokysymys ei ole ainoa asia, johon RKP:n puheenjohtaja suhtautuu skeptisesti sote-uudistuksessa. Hän ei ole lainkaan vakuuttunut, että se parantaisi palveluita ja demokratiaa saatikka siitä, että se ylipäätään toteutuisi tai että sitä tarvitsisi tehdä nykyisessä muodossa.

Hän toivoo, että vanhustyö, vammaispalvelut, päihdehuolto ja lastensuojelu voitaisiin yhä pitää kuntatasolla.

– Emmehän me tarvitse tätä uudistusta, koska me olemme yhtä hallintotasoa vailla. Ei se minusta ole tärkein asia, että saadaan lisää hallintoa ja lisää byrokratiaa. Päinvastoin: tässä uudistuksessa piti päästä lopputulokseen, jossa asiakas ja kuntalainen voittaa. Epäilen että sitä päämäärää ei saavuteta.

– Tämän lisäksi ei valitettavasti ole vielä osoitettu, että saavutettaisiin ne kustannussäästöt. Perimmäinen kysymys on, että tarvitaanko sitä maakuntahallintoa ylipäänsä.

Ovatko keskustalaiset valottaneet tätä teille?

– Luulen, että keskustalaiset tarvitsevat tätä siksi, että heidän suhteellinen osuutensa kaikista luottamuspaikoista kasvaa ja heidän valtansa lisääntyy tällä uudistuksella, Henriksson täräyttää.

– Kuten varmasti huomaatte, en ole oikein vakuuttunut siitä, että tämä on juuri se malli, mitä me tarvitsemme Suomeen.

Eikä uudistuksen toteutuminen ole RKP:n puheenjohtajan mielestä kirkossa kuulutettu.

Juha Sipilän hallituksen sote-sopu syntyi syvän riitelyn jälkeen, joka ajoi hallituksen kriisin partaalle. Sopu syntyi, kun keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus valinnanvapauden, eli että yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajat tuotaisiin kilpailemaan julkisten toimijoiden rinnalle. Ilman maakuntahallintoa ei tule valinnanvapautta, eikä sote-uudistusta ja päinvastoin.

Henriksson näkee ongelmia kummassakin osassa. Maakuntahallinnon asemaa ei ole sementoitu perustuslakiin toisin kuin kuntien, joilta nyt siis siirretään merkittävästi valtaa sekä rahaa maakunnille. Mikäli eduskunta katsoo, että maakuntahallinnot täytyy kirjata perustuslakiin, siirtyisi nykyisen sote-uudistuksen käsittely seuraavalle hallitukselle.

– Nythän on käymässä niin, että me olemme siirtämässä isoa osaa kuntien budjetista maakunnille ja kysymys on, mitä sitten seuraavaksi siirretään. Ja mitä enemmän maakunnille siirretään velvoitteita kunnilta, sitä huonommin se sopii nykyisen perustuslain kanssa yksiin.

Toinen ongelma liittyy valinnanvapauteen. Vasemmisto-oppositio on kritisoinut valinnanvapausmallia suuryritysten suosimiseksi ja julkisten palvelujen pakkoyhtiöittämiseksi. Asiantuntijat puolestaan kritisoivat, ettei hallituksen ajamasta mallista ota asiantuntijakaan selvää.

RKP luetaan perinteisesti porvaripuolueisiin kokoomuksen ja keskustan rinnalle, mutta Henriksson ei lämpene hallituksen nyt ajamalle valinnanvapausmallille. Hän toivoo, että kunnissa otettaisiin nykyistä laajemmin käyttöön palveluseteleitä, joita voisi käyttää myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajilla.

– Me emme halua sellaista ylibyrokraattista järjestelmää, missä pieni yritys tai yksinyrittäjä – vaikkapa fysiatri, puheterapeutti tai kotihoitaja – joutuisi hakeutumaan suuremman yrityksen kumppaniksi, jotta hän voisi näitä palveluita tarjota, Henriksson toteaa.

Pelkona koulujen eriarvoisuuden kasvu

Kuntavaaleissa RKP korostaa muun muassa varhaiskasvatusta, kouluja, kuntien elinvoimaisuutta sekä Suomen ainoana ruotsinkielisenä puolueena myös kielikysymyksiä.

– Me olemme sillä kannalla, että kaikissa kunnissa pitäisi taata subjektiivinen päivähoito-oikeus, puolueen puheenjohtaja Henriksson linjaa.

Henriksson kertoo olevansa huolissansa siitä, että tulevaisuudessa kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia tarjota yhtä laadukasta koulutusta

– Pitäisi pyrkiä siihen, että tulevaisuuden kunnissa on varaa panostaa kouluihin, ettei käy niin, että niissä kunnissa, joissa on elinvoimaisuutta enemmän, pystytään kehittämään ja panostamaan kouluihin enemmän. Tämä voi olla suuri ongelma tulevaisuudessa, hän sanoo.

Pienempien kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuden kannalta Henriksson pitää tärkeänä, että yrittäjiä autetaan pääsemään alkuun ja että yrityksille löytyy sopivat toimitilat vaikkapa kunnallisen yrityshautomon kautta.

– Mutta tietenkin edunvalvonta valtiovaltaa kohtaan on tärkeää. Nyt puhutaan siis suurista infrahankkeista: että on maantiet, rautatiet, lentoasemat ja satamat kunnossa. Kuntapäättäjän pitää pystyä olemaan mukana myös niissä verkostoissa, joissa näitä päätöksiä tehdään, Henriksson toteaa.

– Nyt Suomessa on panostettu rautatieverkkoon, mutta nyt suurempi ongelma on se, että tarvitaan junia, jotka myös pysähtyisivät asemilla. Tarvitaan sellaisiakin junia, jotka pysähtyisivät edes minuutiksi, jotta porukka pääsee pois, Henriksson nauraa.