Talouden työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esittää perjantaina julkistetussa raportissaan toimia Suomen talouden paikkaamiseksi koronatilanteessa kolmen vaiheen talouspolitiikalla. Vihriälän lisäksi raportin laatineeseen työryhmään kuuluvat talousnobelisti ja professori Bengt Holmström, taloustieteilijä Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo.

Vaiheet ovat järjestyksessä (1) vahinkojen minimointi epidemian kontrolliin saamisen aikana, (2) kysyntää tukeva finanssipolitiikka rajoitusten purkamisen jälkeen ja (3) talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen kriisin jälkeen. Tällä hetkellä ollaan ensimmäisessä vaiheessa, ja vaikein vaihe on työryhmän mukaan viimeinen vaihe, joka edellyttää talouden sopeutustoimia.

Ensivaiheessa valtion tehtäväksi kuvataan raportissa etenkin yritysten toimintakyvyn tukemista akuutissa kriisissä, mitä kirjoittajat kuvaavat ”talvehtimiseksi”. Myös sitä on ehkäistävä, että lomautukset ja irtisanomiset heikentäisivät pahoin ihmisten kiinnittymistä työelämään.

Tähän ensivaiheeseen ovat kuuluneet myös yritystuet, joita on jaettu suorana tukena Business Finlandin, ely-keskusten ja kuntien kautta. Kritiikki on kohdistunut siihen, että tukia on suunnattu kehityshankkeisiin eikä yritysten juokseviin kuluihin, Vihriälän työryhmä onkin esittänyt hallitukselle uutta tukimallia, joka olisi pahiten koronasta kärsivien yritysten yleistuki.

”Työryhmän ehdotuksen mukaan tukea maksettaisiin yrityksille, joiden liikevaihto on pienentynyt koronaepidemian vuoksi vähintään 30 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Tämän alarajan jälkeen tuki kasvaisi lineaarisesti suhteessa liikevaihdon pienenemiseen. Tuki olisi sitä suurempi, mitä enemmän yrityksen liikevaihto pienenee koronaepidemian vuoksi. Lisäksi tuen suuruus riippuisi yrityksen kiinteiden kustannusten määrästä ja yrityksen nykyisistä henkilöstökuluista. Tavoitteena on toisaalta kohdistaa tukea kustannuksiin, joita on vaikea sopeuttaa, ja toisaalta tukea yrityksiä, jotka maksavat myynnin supistumisesta huolimatta kriisin aikana palkkoja”, raportissa kuvataan esitystä, jonka työryhmä jätti 12. huhtikuuta. Yleistuki on jatkovalmistelussa.

Infrainvestoinnit kiihdyttäisivät toipumista

Toisessa talouspolitiikan vaiheessa, kun kotimaiseen toimeliaisuuteen kohdistuvia rajoitustoimia voidaan lieventää, talouspolitiikan painopiste siirtyy kysyntää tukeviin finanssipolitiikan toimiin. Tämä tarkoittaa päätösperäistä elvytystä. Näiden toimien osalta olennaista on oikea ajoitus, mitoitus ja kohdennus. Mitoitukseen vaikuttaa paitsilähtötilanne, myös arvio siitä, millaisia pysyvän luonteisia muutoksia kriisi aiheuttaa Suomen talouteen, työryhmä kuvaa.

Toisessa vaiheessa olisi työryhmän mukaan toteutettava esimerkiksi mittavia julkisia infrainvestointeja, joilla taloutta saadaan elvytettyä.

”On ensiarvoisen tärkeää, että elvytyspolitiikka tähtää talouden suorituskyvyn vahvistamiseen. Tämä ei puolla verotuksen yleistä keventämistä tai tulonsiirtojen ja etuuksien lisäämistä. Sen sijaan on pyrittävä panostamaan tavalla, joka ajan mittaan lisää talouden tuotantokykyä ja kasvuhakuisuutta”, raportissa kuvataan.

Vaikein vaihe sisältää leikkauksia

Kolmas vaihe on työryhmän mukaan vaikein, sillä siinä tarkoitus on estää julkisen talouden ajautuminen vakavaan velkaisuuteen. Tämä tarkoittaa talouden vakauttamiseksi merkittäviä sopeutustoimia, joita työryhmä kuvaa ”isoksi kipupaketiksi”. Sellainen joudutaan toteuttamaan, mikäli kriisi pitkittyy ja vaikutukset julkiseen velkaan käyvät muutoin kestämättömiksi. Työryhmä arvioi, että Suomen julkinen velka voisi kohota ilman velkaa hillitseviä toimia jopa 100 prosenttiin bkt:stä.

”Sopeutustarpeen suuruus on epävarma. Muuttumattomilla talouden rakenteilla sen minimisuuruusluokaksi on kuitenkin perusteltua asettaa 3–4 % bkt:sta. Tämä riittäisi todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla ja mahdollisesti saisi velkaantumisen jopa lievään laskuun. Tarvittavassa politiikkakokonaisuudessa on kyse ison ”kipupaketin” laatimisesta. Mitkään meno- ja veropäätökset tai rakennepoliittisten päätökset eivät ole helppoja”, raportissa kuvataan.

Raportissa lähtökohtana on työryhmän hahmottelema talousennusteiden ”keskitie”, jonka mukaan Suomen bruttokansantuote laskee tänä vuonna 9 prosenttia, mutta palautuu sen jälkeen ensi vuonna vain 0,9 prosenttia. Monien kuvaamaan jyrkkään kriisin jälkeiseen V-muotoiseen nousuun kirjoittajat eivät usko.

Kirjoittajat kuvaavat Suomen strategiaa koronaviruksen leviämisen voimakkaasta hidastamisesta oikeaksi, eivätkä he pidä taudin tukahduttamista mittavilla rajoitustoimilla realistisena vaihtoehtona. Suomen nykylinjaa tiukempia rajoituksia ei epidemiatilanteen perusteella näillä näkymin tarvita, kirjoittajat toteavat. Sen sijaan on mahdollista hallitusti lieventää joitakin rajoituksia. Raportissa ei suoraan oteta kantaa siihen, mitä rajoituksia pitäisi poistaa tai lieventää ensimmäisenä. Kirjoittajien mukaan näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että jonkinasteisia rajoituksia joudutaan pitämään voimassa vielä verraten pitkään.