Historioitsija, valtiotieteen tohtori ja entinen diplomaatti Alpo Rusi sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik nostavat hybridiuhat ja kyberiskut Suomen suurimmiksi turvallisuusuhiksi. Raikin mukaan hybridiuhkien torjunnasta on tullut olennainen osa myös EU- ja Nato-maiden Venäjä-politiikkaa. Rusi puolestaan toteaa, että digitaalisen talouden oloissa valtioiden rajat ovat kaatuneet.

–Ulkoisten voimien luoma epävakaus rajoittaa myös suvereniteettia, kun yhteiskuntaa hallitsee pelko. Rajoja sulkemalla voidaan tehdä jotain, mutta ei taatusti ratkaista pakolaisongelmaa. Epälineaarinen sodankäynti on nyt suurempi uhka itsenäisyydelle kuin perinteinen sodan uhkakuva, Rusi toteaa blogissaan.

Rusin mukaan Venäjä pyrkii taloudellisilla menetelmillä ottamaan otteeseensa myös suomalaisia instituutioita. Kyse ei hänen mukaansa ole vain hakkeroinnista tai trolleista vaan vakoilussa tunnetusta käsitteestä ”humint”, human intelligence, jossa kohteena ovat tärkeimmät päätöksentekijät.

–Heidän kultivointinsa ja pehmentämisensä on kovaa kestopäällystietä itsenäisyyden heikentämiseen. Tätä tukevat erilaiset kyberiskut ja propaganda: mielipiteisiin ja tunteisiin vaikuttaminen. Kukaan tuskin vastustaa dialogia Venäjän kanssa tapahtukoon se Suomi-Venäjä-seurassa tai vaikkapa presidenttien kesken. Samalla on myös hyvä muistaa, että kansainvälisen oikeuden rikkomisesta tulee seurata rangaistus. Vuoropuhelulla ja yhteistyöllä ei tule vesittää rangaistuksia, Rusi sanoo.

–Tarvitsemme henkistä maanpuolustusta, koska Suomen itsenäisyyden suurin uhka on edelleen ”humint”, joka johtaa käsitteeseen ”suomettuminen” sekä lajemmin ”epälineaarin” sodankäynti, jossa perinteisen asevoiman rinnalla etenkin poliittiset ja taloudelliset keinot sekä propaganda ovat välineitä Venäjän pyrkiessä palauttamaan suurvalta-asemaansa, laajentamaan geopolittista etupiiriään sekä heikentämään liberaalin kansainvälisen järjestelmän perusteita, hän jatkaa.

Rusi muistuttaa, että Yhdysvalloissa FBI tutkii presidentti Donald Trumpin kampanjatyöntekijöiden Venäjä-yhteyksiä, kun taas Suomessa on hänen mukaansa vaikea saada tutkittavaksi edes kylmän sodan aikaisia ”humint”-tapauksia.

–Nämä entiset KGB:n verkostot ovat ainakin osittain toimineet kylmän sodan jälkeenkin ja etenkin 2000-luvulla, kun Venäjä aloitti epälineaarisen sodankäynnin koko rintamalla, hän sanoo.

”Liian laajat kauppasuhteet itään ovat turvallisuusriski”

Kristi Raik sanoo Suomen osoittaneen hyvää pelisilmää ja aloitteellisuutta, sillä kun keskustelu hybridiuhista vilkastui EU:ssa Ukrainan kriisin seurauksena, Suomi nappasi itselleen hybridiuhkien osaamiskeskuksen vetäjän tehtävän.

–Hybridiuhkien keskus auttaa kuitenkin vahvistamaan yhteistä tilannekuvaa. Venäjä on hybridiuhkien, kuten disinformaation, kyberhyökkäysten ja epäterveiden taloudellisten riippuvuussuhteiden, merkittävin joskaan ei ainoa lähde. Onhan se periaatteessa mahdollista, että esimerkiksi Suomessa ostaisi strategisesti merkittäviä kiinteistöjä jokin muu ulkoinen toimija, vaikkapa terrorijärjestö, kuten pääministeri Juha Sipilä viime syksynä lausui, Raik kirjoittaa Vieraskynäkirjoituksessaan Kalevassa.

Raikin mukaan taustalla näkyy isompi muutos EU:n lähestymistavassa Euroopan turvallisuuteen.

–Nyt ei riitä epäsuorat, pitkällä tähtäimellä turvallisuutta rakentavat toimet, vaan Euroopan pitää suojautua ja puolustautua uusia uhkia vastaan. Pitää myös tunnustaa, ettei keskinäisriippuvuus aina tuotakaan vakautta ja luottamusta, vaan luo myös haavoittuvuuksia. Varoittipa jo Paasikivi aikanaan, että liian laajat kauppasuhteet itään ovat Suomelle turvallisuusriski.

Raik korostaa, että hybridivaikuttaminen on suuri huoli Saksan ja Ranskan turvallisuusviranomaisille maissa tänä vuonna pidettävien vaalien alla.

Myös Italia seuraa huolestuneena Venäjän epävakauttavia toimia omassa naapurustossaan Länsi-Balkanilla. Asian nosti viikolla esiin Italian puolustusvoimien entinen ylipäällikkö, amiraali Luigi Binelli Mantelli EUobserverin haastattelussa.

–Venäjä pyrkii takaisin suurvalta-asemaan vahvistamalla strategista läsnäoloaan Arktisella alueella, Itämerellä, Mustallamerellä ja Välimeren alueella, Binelli Mantelli kommentoi.

Hän korostaa, ettei kyse ole sotilaallisista toimista, vaan strategiasta.

–Eurooppa on tavallaan piiritetty itä- ja eteläpuoliltaan.