Liikenteen päästöjen vähentämiseen ja biopolttoaineiden käytön lisäämiseen tähtäävien toimien jatko EU:ssa vuoden 2020 jälkeen on epäselvä.

Komissio antoi tänään esityksensä uusista päästötavoitteista, mutta liikenteen päästöt eivät kuulu tavoitteiden piiriin. Liikenteen päästöjä EU pyrkii rajoittamaan erillisellä lainsäädännöllä, mutta komissio ei tänään ottanut liikenteeseen erikseen kantaa.

Suomelle asia on merkittävä, sillä esimeriksi Neste ja UPM ovat investoineet biopolttoaineiden kehittämiseen Suomessa.

UPM on esimerkiksi investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannan biopolttoainejalostamoon.

– Investoinnit ovat pitkäjänteisiä, joten jos uusiutuvia halutaan liikenteeseen, tarvitaan varmuus toimintaympäristöstä, UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman sanoo Uudelle Suomelle.

Suomen toive on, että nykyistä, vuoteen 2020 näillä näkymin jatkuvaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta jatkettaisiin.

Jakeluvelvoite tarkoittaa, että tietty osuus myynnissä olevasta polttoaineesta on oltava biopolttoainetta. EU pyrkii nostamaan jakeluvelvoitteen tasaisesti 20 prosenttiin vuonna 2020.

Myös Suomen Öljyalan Keskusliitto pitää tärkeänä, että liikenteen sitovasta uusiutuvan energian tavoitteesta pidetään kiinni EU-tasolla ja kansallisesti myös vuoden 2020 jälkeen.

Liitto toteaa tiedotteessaan, että Suomen biopolttoaineteollisuus tarvitsee toimintaympäristöltään pitkän aikavälin ennustettavuutta ja kannusteita uusien investointien synnyttämiseksi.

EU:n komissio antoi tänään oman näkemyksensä unionin päästötavoitteista. Komissio tyytyisi vain yhteen sitovaan tavoitteeseen, joka on kasvihuonepäästöjen vähentäminen 40 prosenttia vuoden 1990 tasolta vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöt eivät kuitenkaan kuulu päästökaupan piiriin.

Myös työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) korosti tänään, että liikenteen biopolttoaineissa tarvitaan erillisiä tavoitteita biopolttoaineiden lisäämiseksi myös jatkossa.

– Vaikka päästökauppasektorilla tähtäin on yhdessä sitovassa tavoitteessa, EU:n tasolla olisi hyvä myös huomioida kannusteet päästökaupan ulkopuolella olevalle liikennesektorille. Suomi on ollut etujoukoissa kehittämässä esimerkiksi tulevaisuuden biopolttoaineita ja tämä kehitys on syytä turvata, Vapaavuori sanoo tiedotteessaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK korosti niin ikään, että liikennepolitiikassa kaivataan jatkuvuutta.

– Useat suomalaisyritykset ovat tehneet liikenteen biopolttoaineisiin suurinvestointeja, jotka edellyttävät vuodelle 2020 säädettyjen polttoaineiden sekoitevelvoitteiden jatkuvuutta, liitto toteaa.

Komissio on joka tapauksessa korostanut, että kehittyneillä biopolttoaineilla on ratkaiseva rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. UPM:n Stefan Sundmanin mielestä pelko politiikan linjan muuttumisesta on sen vuoksi ennenaikainen.