Venäjän puolustusministeriön sotahistoriaa käsitteleville sivuille on ilmestynyt artikkeli, jossa arvioidaan Suomen historiaa yllättävin äänenpainoin.

Otsikolla "65 vuotta Suomen irrottautumisesta toisesta maailmansodasta" todistetaan, etteivät suomalaiset ole tehneet riittävästi tiliä osallistumisestaan Saksan satelliittina sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

Artikkelissa viitataan presidentti Tarja Halosen Ranskassa vuonna 2005 avaamaan keskusteluun jatkosodasta erillissotana. Tuolloin Venäjän ulkoministeriökin kiinnitti huomiota Suomessa levinneeseen kantaan.

- Vaikka tämä tulkinta on levinnyt Suomessa, ei maailman historian kirjoista tarvitse pyyhkiä mainintaa Suomen osallistumisesta sotaan natsi-Saksan liittolaisena, venäläisartikkelissa sanotaan.

Verkkosivulla muistutetaan myös, ettei Suomessa ole tunnustettu tosiasioita, kuten Saksassa, jossa maa on tehnyt selkoa omista ihmiskuntaa vastaan tehdyistä rikoksistaan. Artikkelin lopussa todetaan, että Suomessa poliitikot (eivätkä vain poliitikot) tuppaavat unohtamaan, että Venäjä on Venäjä vaikka sotaa kävikin Neuvostoliitto.

Suomalaisen historioitsijan mielestä sivustolla sotketaan sota-ajan propaganda ja nykytilanne.

-Lyhyesti sanoen: Suomen kaltaisella täivaltiolla ei ole mitään omaa historiaa eikä voikaan olla. Suomen ja Venäjän välisten suhteiden historia on suuren Venäjän suurta historiaa, sanoo Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen.

Vihavaisen mielestä historioitsija B.A. Shirokoradin kelpuuttaminen auktoriteetiksi osoittaa, ettei tutkimuksesta olla lainkaan kiinnostuneita. Venäjän tutkimuksen professori kummastelee, että artikkelissa puhutaan ikään kuin tunnettuna asiana Suur-Suomen rajoista Uralilla.

-Mieleen ei taida tulla, että neuvostohallitus lahjoitti pätevällä valtiollisella aktilla Suomelle Itä-Karjalan voittopuolisesti karjalaiset osat perustellen sitä juuri sukulaisuudella. Ja Suomi tunnustettiin ehdottomasti itsenäiseksi valtioksi.

Suomalainen historiantutkija muistuttaa, että myös sata vuotta sitten venäläinen intelligentsija suhtautui Suomeen ystävällisesti ja asiallisesti, kun taas korskeat virkavaltiaat sitä vihasivat.

Venäjän puolustusministeriön sivusto on nähtävä yhteydessään Venäjällä nousseeseen historian uudelleen arviointiin. Varsinaisesti asia ei ole muuttunut, vaan ilmaisutapa.

Sivuston tulkinnoista keskusteltiin laajasti myös Uudessa Suomessa kesäkuussa, jolloin eversti Sergei Kovalevin artikkeli Puolasta toisen maailmansodan aloittajana ilmestyi puolustusministeriön verkkosivuilla.

Puolustusministeriön verkkosivuilla olevat artikkelit antavat ymmärtää, että ne olisivat puolustusministeriön virallinen kanta.

Kesäkuussa puolustusministeriön edustajan Aleksandr Drobishevskin kuitenkin kertoi, että verkkosivulla on useita ristiriitaisiakin artikkeleita sotilashistoriasta ja -tieteestä, joita ei pidä ottaa ministeriön virallisena kantana.

Yleisesti arvioiden voi todeta, että puolustusministeriön sivuille valikoituneen artikkelin yhtenä tavoitteena on viestittää, että Suomi voidaan tarvittaessa leimata fasistiseksi. Näin on menetelty baltteja kohtaan.