Suomi ei aio osallistua Pisa-tutkimuksen talousosaamista mittaavaan vaihtoehtoiseen osioon seuraavassa, vuonna 2021 alkavassa tutkimuksessa.

”Pisa-optioita on useita ja niihin osallistumista harkitaan resurssien, vertailumaiden ja tarpeen mukaan”, kertoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

”Taloustieto oli mukana nyt 2018 tutkimuksessa ja seuraavalla kierroksella on vuorossa muita Pisa-tutkimuksen lisäosia.”

Talousosaamisen arviointi on ollut tarjolla OECD:n Pisa-tutkimuksessa vaihtoehtoisena alueena vuodesta 2012 alkaen. Suomi osallistui talousosaamisen arviointiin ensimmäisen kerran viimeisimmässä, vuonna 2018 käynnistyneessä Pisa-tutkimuksessa.

Pisa-tutkimus järjestetään kolmen vuoden välein. Jokaisella kierroksella on tarjolla useita vaihtoehtoisia tutkimusoptioita.

”Osallistumispäätöksessä harkitaan aina option vaatimat resurssit tutkijoilta ja osallistuvilta kouluilta, muut mukana olevat vertailumaat sekä aihealueen mielekkyys ja tärkeys”, Karjalainen sanoo.

Vuoden 2018 kierroksella taloustaitoa mittasi Karjalaisen mukaan vain 20 maata, kun koko Pisassa oli mukana 80 maata. Talousosaamisen Pisa-tulokset julkaistaan 7. toukokuuta.

Seuraava, vuoden 2021 Pisa-tutkimus vie Suomessa kouluissa yhden testipäivän. Jos jo sovittujen optioiden lisäksi taloustaito olisi mukana, testipäiviä tarvittaisiin kaksi, mikä lisäisi kustannuksia tutkijoille sekä kouluille esimerkiksi sijaisten hankkimisessa, Karjalainen sanoo.

Sijaisopettajia tarvitaan, kun Pisa-tutkimukseen osallistuu noin 6000 noin 15-vuotiasta oppilasta yhteensä 150–200 koulusta. Testi vie aikaa muutaman tunnin.

”Jokaisesta koulusta valitaan se noin 45 oppilasta, jotka tekevät Pisa-testin ohjatusti ja valvotusti. Vuonna 2018 taloustiedon osalta otettiin vielä lisäotos.”

Jos Suomi ei mittaa talousosaamista vuoden 2021 tutkimuksessa, uhkaa mittaamiseen jäädä yhdeksän vuoden katkos. OECD ei tarjoa talousosaamistutkimusta vuoden 2024 Pisa-testissä. On mahdollista, että talousosaaminen tulee uudestaan tarjolle vuonna 2027, ja tämän tutkimuksen tulokset kuultaisiin ehkä vuonna 2029.

”Tutkimuksen näkökulmasta tuo väli on toki pitkä. Jos talousosaamisen tutkimus vaan on mahdollista aikaisemmin toteuttaa joko Pisan yhteydessä tai jollain muulla tavalla, niin niitä mahdollisuuksia etsitään”, Karjalainen sanoo.

Finanssialan Kauppi: Talous-Pisan tulokset pureksittava läpi

Myös Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mielestä on valitettavaa, että taloustaitojen Pisa-testi saattaa nyt venyä vuoteen 2027. Päätös jäädä pois vuoden 2021 taloustestistä on kuitenkin hänen mukaansa perusteltu.

”Emme valita siitä. Pidämme tärkeämpänä sitä, että toukokuussa julkaistava vuoden 2018 aineisto oikeasti pureksitaan ja käydään läpi se, mitä opitaan ja mihin pitää satsata”, hän sanoo.

Pisan taloustaitotuloksia päästään hyödyntämään myös juuri käynnistyneessä kotimaisessa DigiConsumers-tutkimuksessa. Viisivuotisen tutkimuksen tavoitteena on löytää käytännön ratkaisuja 13–25-vuotiaiden nuorten taloustaitojen, digitaitojen ja vastuullisen kuluttamisen edistämiseen.

Talousosaaminen Pisa-tutkimuksessa on yksi laajan tutkimushankkeen viidestä osa-alueesta. Muut osa-alueet ovat nuorten kulutuskäyttäytyminen digitaalisissa ympäristöissä, nuorten digi- ja taloustaitoihin vaikuttava tekijät kouluissa ja koulun ulkopuolisissa konteksteissa, pelilliset lähestymistavat ja talousopetuksen digitaaliset työkalut sekä viestintä ja vuorovaikutus.

Tutkimusta tehdään Jyväskylän, Helsingin ja Vaasan yliopistoissa. Mukana ovat myös Pellervon taloustutkimus ja Talous ja nuoret TAT. Finanssiala ry on yksi tutkimushankkeen yhteistyökumppaneista.

Kauppi haluaisi myös, että jatkossa jokin viranomainen ottaisi Suomessa kaikenikäisten kansalaisten taloustaidot hoitoonsa ja ylläpitäisi tilannekuvaa niistä.

”Olisi ihan hyvä, että kartoitettaisiin työikäistenkin talousosaamisen tasoa ja sitä, miten ikäihmiset pysyvät mukana kehityksessä digitalisoituvassa maailmassa.”

Seuraavan Pisan teemana luovuus ja kriittinen ajattelu

Pisa-tutkimuksen ytimen muodostaa perusosio, jossa ovat aina mukana lukutaito, matematiikka ja luonnontiede. Näistä yksi on aina vuorollaan painotettuna.

Vuoden 2018 Pisa-tutkimuksen lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden taitoja mittaavan osion tulokset julkaistiin jo joulukuussa.

Näiden kolmen arviointialueen lisäksi mukana on kierroksittain vaihtuva innovatiivinen alue, joka vuoden 2018 tutkimuksessa oli globaalit taidot. Suomi ja muut Pohjoismaat eivät osallistuneet globaalien taitojen mittaamiseen. Päätökseen vaikuttivat mittaustavan laadulliset ongelmat sekä aikatauluongelmat, opetus- ja kulttuuriministeriön Tommi Karjalainen kertoo.

Vuoden 2021 kierroksella innovatiivisen alueen teemana on luovuus ja kriittinen ajattelu, ja siinä Suomi on näillä näkymin mukana.

Lisäksi Suomi aikoo painottaa 2021 kierroksella maahanmuuttajaoppilaiden osuutta niin sanotulla yliotoksella, joka parantaa tulosten luotettavuutta. Yliotos tehtiin viimeksi vuoden 2012 kierroksella, ja se halutaan toistaa nyt yhdeksän vuoden jälkeen, Karjalainen kertoo.

”Yliotos palvelee kansallisia analyysejä, itse Pisa-tulosten laskemiseen yliotokset eivät vaikuta”, hän kertoo.