Eduskunta äänestää tänään kiistellyn Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta. EVM:n on tarkoitus toimia euroalueen pysyvänä ”velkakriisinhallintamekanismina” ja korvata nykyinen kriisirahasto ERVV.

Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta vastustavat EVM:ään liittymistä. Valtiovarainvaliokunnan keskustalaiset jäsenet totesivat jättämässään vastalauseessa, että ”velkaunioniin ja liittovaltiokehitykseen” johtavista päätöksistä, joilla pyritään hillitsemään Euroopan velkakriisiä, tulisi järjestää kansanäänestys.

Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on noin 12,6 miljardia euroa. Tästä noin 1,44 miljardia euroa on maksettua osakepääomaa ja noin 11,1 miljardia euroa vaadittaessa maksettavaa osakepääomaa.

EVM:ää on tarkoitus rahoittaa markkinoilta saatavalla rahalla, joten tämä 11 miljardin sitoumus tulee maksettavaksi vain, jos EVM ”muutoin tulisi maksukyvyttömiksi tai vararahasto ja maksettu osakepääoma eivät riitä tappioiden kattamiseen”.

Hallitus myöntää, että Suomen vastuisiin liittyy riski rahojen menettämisestä – pahimmassa skenaariossa niin suuri, että ”Suomen valtion kyky vastata velvoitteistaan voisi heikentyä”. Hallitus kuitenkin katsoo, että taloudellinen isku Suomelle olisi vielä pahempi, mikäli velkakriisi päästettäisiin hallitsemattomasti leviämään Euroopassa.

–On syytä korostaa, että kokonaistaloudellisilla tai rahoitusmarkkinoiden kautta tulevilla vaikutuksilla on merkittävästi suurempi vaikutus julkiseen velkaantuneisuuteen kuin velkakriisiin liittyvillä suorilla takausvastuilla, hallitus perustelee esityksessään.

Kriitikot, kuten perussuomalaiset, eivät usko, että velkakriisiä pystytään patoamaan tukipaketeilla. Tämä onkin toistaiseksi pitänyt paikkansa, sillä esimerkiksi Kreikan ongelmat ovat jatkuneet satojen miljardien eurojen tuista huolimatta. Toisaalta Eurooppa ei ole myöskään syöksynyt taantumaan, joka olisi voinut uhata, jos Kreikka olisi päästetty kaatumaan.

–EVM on turha operaatio, koska se on instrumenttina liian pieni, arvioi Ålandsbankenin varainhoidon johtaja Stefan Törnqvist Uudelle Suomelle.

–Kunpa EVM olisi tullut kaksi ja puoli vuotta sitten. Silloin kriisi oli alussa, ja EVM olisi voinut riittää poistamaan Kreikan ja Portugalin ongelmat. Nyt, kun mukana on Espanja, EVM:n koko ei riitä vakuuttamaan markkinoita, hän lisää.

Väliaikaiseen ERVV-rahastoon verrattuna EVM on paremmassa asemassa, sillä se asetetaan sopimuksessa etuoikeutetun velkojan asemaan takaisinsaantijärjestyksessä heti IMF:n jälkeen. Tämän vuoksi EVM:n kyky saataviensa takaisinperimiseen on lähtökohtaisesti merkittävästi parempi kuin ERVV:llä ja yksityisillä sijoittajilla.

EVM:ään annettu sitoumus vastaa enimmillään vajaata 5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Maksettu osakepääoma, 1,44 miljardia euroa, vastaa alle yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta. EVM:n maksetulle osakepääomalle kertyy valtiovarainvaliokunnan mukaan myös tuottoa.