Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan keskustelu puolustusvoimien uudistuksesta on keskittynyt liikaa varuskuntien lakkauttamisiin. Olennaisempaa on armeijan uuden organisaation kokonaisuus, Puheloinen sanoi puheessaan 201. maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla.

Kriitikkojen mukaan Suomen puolustuskyky ”romahtaa” uudistuksen myötä. Ajatus on siinä mielessä virheellinen, että uudistuksella pyritään säästöjen lisäksi nimenomaan puuttumaan puolustuskyvyn tämänhetkisiin puutteisiin. Puheloisen mukaan on selvää, että 350 000 sotilaan puolustusvoimat ovat nykyisiin – ja etenkin tuleviin – resursseihin nähden ylisuuret.

–Niiden suorituskykykin on osittain näennäistä, koska iso osa joukoista on hyvin vajaasti varustettuja. Pienempi kokoonpano vastaa paremmin todellisia mahdollisuuksia ylläpitää joukkojen suorituskyky, mikä on välttämätöntä muun muassa operatiivisen suunnittelun ja koulutuksen oikean suuntaamisen kannalta, Puheloinen sanoo.

–Ennen kaikkea puolustusvoimien koko, toiminta ja rahoitus saadaan uudistuksella parempaan tasapainoon.

Tuleva 230 000 hengen sodan ajan joukko, johon uudistus tähtää, vastaa Puheloisen mukaan todellisia mahdollisuuksia ylläpitää suorituskykyä.

–Tämä on eurooppalaisessa mittakaavassa suuri joukko edelleen, hän sanoo.

Suomessa sotilas on yhä arvossaan, joskin armeijan pääjoukko koostuu reserviläisistä. Eurooppalainen vertailu on hätkähdyttävä: mahtimaista Saksa on supistamassa asevoimansa 185 000 sotilaaseen ja Iso-Britannia noin 160 000 sotilaaseen. Saksa vaihtoi asevelvollisuuden ammattiarmeijaan viime vuonna, mikä pienentää Bundeswehrin miesvahvuutta 45 000 sotilaalla.

–Verrattaessa turvallisuusympäristömme asevoimien nykyisiä henkilöstövahvuuksia niin kutsutun kylmän sodan aikaan, ovat ympäristömme maiden leikkaukset olleet huomattavan suuria, Puheloinen huomauttaa.

Viime viikolla kummasteltiin ilmavoimien ohjushankintaa, jota on pidetty ristiriitaisena muihin säästöihin nähden. Puheloisen mukaan varuskuntien lakkautukset ja ohjushankinta eivät kuitenkaan ole ”toistensa vaihtoehdot”.

–Sotilaallinen puolustuskyky muodostuu hyvin monitahoisista osatekijöistä. Sen vuoksi keskusteluissa saattaa helposti syntyä houkutus asettaa vastakkain vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi sellaisia osatekijöitä, jotka eivät todellisuudessa kuitenkaan ole toistensa vaihtoehtoja, esimerkkinä vaikkapa ajankohtaiset ohjushankinnat ilmavoimille ja joukko-osastojen lakkautukset, Puheloinen sanoo.

–Kasarmikapasiteettia on lähivuosina liikaa, eikä ole järkevää veronmaksajien rahojen käyttöä maksaa tyhjien tilojen ylläpidosta, joten joukko-osastorakennetta on tiivistettävä. Kalustohankinnat taas ovat välttämättömiä, jotta yhteiskunnan puolustusvoimille asettamat tehtävät kyetään toteuttamaan.

Puheloisen mukaan ohjushankinta ei vie pohjaa maavoimien alueellisilta joukoilta tai niiden uuden taistelutavan kehittämiseltä. Lisäksi uuden ohjusjärjestelmän merkitys on erittäin suuri uhkien ennaltaehkäisyn kannalta.

Myös puolustusministeri Stefan Wallin (r.) kiisti puheessaan väitteet puolustuskyvyn romahtamisesta. Hänen mukaan tällainen "epäilyksen varjo" on aiheeton.

–Jatkamalla entiseen tapaan ilman uudistusta olisimme ajan mittaan menettäneet toimintakykymme, huomautti Wallin viitaten puolustusbudjetin laskuun.