Suomi on yleisesti tunnettu omistusasumisen maana, mutta sen rinnalla vuokra-asuminen on lähtenyt nousuun.

”Toisin kuin yleensä ajatellaan, mitä vauraampi maa, sitä enemmän asutaan vuokralla. Suomalaiseen mentaliteettiin tämä kuulostaa perättömältä väitteeltä, mutta tilastot ovat kuitenkin varsin lahjomattomat”, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sanoo.

Hän toteaa omistusasumisen olevan suosituinta vanhoissa itäblokin maissa.

”Kun on totuttu niukkuuteen, omistusasunto vanhuuden turvana ja psykologisena turvallisuustekijänä on suuri”, Metsola sanoo.

Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella arvioi pandemian kuitenkin lisänneen omistusasumisen houkuttelevuutta.

”Keväällä nähtiin, että vuokra-asujat olivat heikommassa tilanteessa, sillä joustoa ei ollut mahdollista saada, kuten omistusasujat saivat lyhennysvapaita”, Mella sanoo.

Metsola toteaa, että kansainvälisesti vertailtuna Suomessa vuokranmaksu ei kuitenkaan keväällä vaikeutunut yhtä pahasti asumistukijärjestelmän takia.

Kuinka paljon asumistuet sitten ylipäätään vääristävät tilannetta?

”Vaikutus on kaikkein suurin kalleimmilla alueilla. On kansainvälisesti vähän erikoista, että saa asumistukea kalleimmilla alueilla, vaikkei itsellä olisi tuloja. Se ei voi olla vaikuttamatta hintatasoon”, Metsola sanoo.

Hintojen nousu puolestaan pienentää joukkoa, joka pärjää ilman tukea.

”Tuensaajien määrä kasvaa, ja se on itseään ruokkiva kierre. Tälle kehitykselle pitää keskipitkällä aikavälillä tehdä jotain”, Metsola jatkaa.

Mella puolestaan toteaa kaikkien tukien vääristävän ainakin vähän.

”On vaikea sanoa, vääristääkö asumistuki enemmän kuin muut sosiaalituet. Mielestäni tarvitaan lisää tutkimusta siitä, kuinka asumistukea voitaisiin säätää sellaiseksi, että se oikeasti auttaa pienituloisia muttei vääristä markkinoita. Aihe on tärkeä”, Mella sanoo.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.