Kärkkäänä eurokriitikkona tunnetuksi tullut finanssiasiantuntija Stefan Törnqvist myöntää auliisti olleensa väärässä euron hajoamisen suhteen.

Vapaaherran elämää viettävä, omaa yritystä pyörittävä ja muun muassa EuroThinkTank-ryhmässä vaikuttava Stefan Törnqvist saapuu Uuden Suomen haastatteluun suoraan Pörssiklubilta, jossa yhdysvaltalaisyliopisto MIT:n suomalaisprofessori Bengt Holmström on juuri kertonut näkemyksistään muun muassa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

– Tuntuu hyvältä istua taas auton rattiin ja tulla kaupunkiin.

– Viihdyn yksikseni, mutta kun on aikansa kalastanut ja puhunut hanhille, niin alkaa kaipaamaan taas seuraa. Ihminen on kuitenkin luonteeltaan sosiaalinen. Sitä paitsi tiedon hankkiminen on paljon raskaampaa yksin. Konttorissa on helppo kävellä vain naapurihuoneeseen ja kysyä, miksi Nokian kurssi menee alas, vaikka tulos oli erinomainen.

Vuonna 2011, tuolloin vielä Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtana toiminut Törnqvist povasi Uuden Suomen haastattelussa, että euroalue hajoaa kahdessa vuodessa tavalla tai toisella.

– Olin väärässä, Suomen Doctor Doomiksikin tituleerattu Törnqvist sanoo heti suoraan ja jatkaa, missä hänen arvionsa meni vikaan:

– Luulin, että perussopimuksista pidetään kiinni. Jos Maastrichtin sopimuksesta olisi pidetty kiinni, euro olisi hajonnut vuonna 2012, hän toteaa.

Sopimukseen lisätyn artiklan mukaan Euroopan unionin maat eivät vastaa toistensa veloista. Tämä on ristiriidassa tukipakettipolitiikan kanssa. Törnqvistin yhteisvaluuttaa kohti tuntema kritiikki ei siis ole liedentynyt. Hän kertoo myös allekirjoittaneensa keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrysen perustaman kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan kansanäänestystä eurojäsenyydestä.

– Minä allekirjoitin sen. Mutta jos kansanäänestys järjestettäisiin, niin juuri nyt äänestäisin eurossa pysymisen puolesta.

Lausunto on Törnqvistin suusta melkoinen yllätys. Vielä uudenvuodenpäivänä ilmestyneessä Iltalehden haastattelussa kokenut finanssiasiantuntija esitteli skenaarion, kuinka Suomi voisi irtaantua eurosta. Syy Törnqvistin nykyiseen kantaan on ulkopoliittinen ja sen voisi tiivistää entisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen tapaan kolmeen asiaan: Venäjään, Venäjään ja Venäjään.

– Tällä hetkellä en lähtisi soitellen sotaan ja eroamaan eurosta. Venäjän tilanne tuntuu koko ajan olevan kiristymässä. Siellä tuntuu olevan halua hajottaa Naton ja euroalueen rivit. Hajaannus on Venäjälle etu. Varmaan Putin pomppisi riemusta, jos euro ja EU hajoaisivat. Silloin he voisivat peluuttaa maita toisiaan vastaan.

– Minun mielestäni olisi ulkopoliittisesti vaarallista kääntää selkä Euroopalle tällä hetkellä.

– Sisimmissäni toivoisin kuitenkin, että joku muu hajottaisi euron. Esimerkiksi jos Kreikka ei saakaan vaadittuja säästöjä aikaan ja euro lähtee sitä kautta hajoamaan, niin Suomi voisi samalla oven avauksella irtaantua. Saisimme tarvitsemamme devalvaation ja sitä kautta voisimme laittaa rakenteet kuntoon.

Törnqvistillä on paidanhihoissa paksut kalvosinnapit, joita koristaa Suomen vaakuna ja hän on huolissaan kotimaansa taloudesta. Samaan aikaan kun Suomi painii taantuman kanssa, maailmalla eletään toistaiseksi noususuhdannetta, vaikka Törnqvistin mukaan poliitikot mielellään muuta sanovatkin.

– Meillä on neljäs taantumavuosi menossa ja ilman hintakilpailukyvyn kasvua, niin luultavasti ensi vuosi on viides vuosi. Ja jos Suomessa on pieni taantuma menossa maailman noususuhdanteesta huolimatta, niin miltähän tämä mahtaa tuntua, jos maailmaan tulee taantuma, hämmästelee Törnqvist ääneen.

Hän yhtyy tietokirjailija Jouko Marttilan arvioon siitä, että Suomessa osataan kyllä nousukauden aikana jakaa kasvavan talouden hedelmiä, mutta leikkaaminen on taantuman aikaan sitäkin vaikeampaa, koska poliitikot pelkäävät ”ikäviä ratkaisuja, joista saa osakseen arvostelua”. Näin totesi jo presidentti Urho Kekkonen aikanaan.

– Meille kävin ihan perinteisesti. 2000-luvun alun noususuhdanteessa nostettiin palkkoja liikaa, julkinen sektori kasvoi liikaa ja sitten jäimme kaipaamaan devalvaatiota, kun talouskriisi iski. Sen takia meidän bruttokansantuotteemme on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.

Suomessa pitäisi Törnqvistin mielestä palauttaa hintakilpailukykyä tavalla tai toisella. Yksikkötyökustannukset Suomessa ovat noin 20 prosenttiyksikköä suuremmat kuin Saksassa. Törnqvist huomauttaa, että juustohöylä ei nyt auta.

– Jos vuosittain kaksi prosenttia leikataan, niin tätä taantumaa jatkuu vielä kymmenen vuotta.

Törnqvist kuvailee, että palkkojen nousu on Suomessa kuin luonnon laki, eikä hän odota ihmeitä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajamalta yhteiskuntasopimukselta. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt neuvottelevat parhaillaan yhteiskuntasopimusneuvotteluiden asialistasta. Perjantaina asialistan pitäisi olla valmis, ja hallitus arvioi, voidaanko neuvotteluihin ryhtyä.

Sipilä sanoi aiemmin keskiviikkona STT:lle, että tilanne ei näytä hyvältä. Törnqvist on seurannut neuvotteluiden etenemistä median välityksellä ja tullut samaan loppupäätelmään.

– Ay-johtajat näyttävät tyytyväisiltä, Törnqvist sanoo.

– Ja he eivät näytä tyytyväisiltä silloin, kun he joutuvat esittelemään jäsenistölleen asioita, jotka eivät ole heidän etujensa mukaisia.