Suomi on mitä luultavimmin hankkimassa kaikki 64 Hornet-hävittäjien seuraajakonetta yhdeltä ja samalta valmistajalta, varmistui HX-hankkeen tarjouspyynnön esittelytilaisuudessa perjantaina. Julkisessa keskustelussa esillä olleen niin sanotun kahden koneen mallin esteenä on kustannusten kohoaminen.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelisen mukaan kahden koneen vaihtoehtoa tarkasteltiin vuonna 2014, kun uuden hävittäjän hankintaa alettiin taustoittaa. Arvio on nyt, virallisten tarjouspyyntöjen lähdettyä tänään, sama kuin tuolloin.
– Siinä vaiheessa ja edelleen tällä hetkellä käsissä olevien tietojen perusteella kahden koneen mallista tulisi ylläpitokustannuksiltaan ja myös hankintakustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi suhteellisesti kuin yhden koneen mallista, Eskelinen sanoi Uudelle Suomelle tilaisuudessa.
Eli käytännössä kaikki koneet tullaan hankkimaan samalta valmistajalta?
– Tarjouspyyntö lähtee neljälle valtiolle, joissa on viisi kandidaattia, ja kaikki koneet tulevat lähtökohtaisesti yhdeltä valmistajalta, Eskelinen vahvisti.
Jos 64 hävittäjän hankinta jakautuisi yhden koneen sijasta kahdelle konetyypille, koneiden kappalekohtainen hinta voisi kohota kunkin valmistajan saaman tilauksen pienentyessä. Lisäksi koneille tarvittaisiin omat huoltojärjestelmänsä. Monipuolisemmalla suorituskyvyllä on hintansa, ja Suomi hakee ”parasta suorituskykyä, mihin on varaa”, kuvasi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Kari Renko tilaisuudessa.
Kahden koneen mallia on perusteltu muun muassa sillä, että uuden sukupolven häivehävittäjä F-35 saattaisi olla kriisitilanteessa suorituskyvyltään paras vaihtoehto, mutta sen rauhanaikainen käyttö eli operointi-, huolto- ja ylläpitokustannukset käyvät kalliiksi. Toinen kone häivehävittäjän rinnalla voisi laskea esimerkiksi tavanomaisten valvonta- ja tunnistuslentojen kustannuksia. Lue lisää: Radikaali esitys Suomen hävittäjiksi: ”Kaksi konetta”
F-35:n käyttökustannukset mysteeri
Amerikkalaisvalmistaja Lockheed Martinin F-35 on ollut tikunnokassa Yhdysvalloissa, sillä maan ilmavoimat on vaatinut yhtiötä laskemaan koneen käyttö- ja ylläpitokustannuksia tilauksen merkittävän leikkauksen uhalla. Lue lisää: USA:n ilmavoimilta uhkaus: F-35-hävittäjän kustannusten laskettava rajusti
Uusi Suomi kysyi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renkolta, miten tämä vaikuttaa Suomen harkintaan. Onko viitteitä siitä, että Lockheed-Martin saisi kustannuksia laskettua?
Renko huomauttaa, että julkisuudessa on liikkunut hyvin erilaisia arvioita niin F-35:n kuin muidenkin neljän Suomen kisassa mukana olevan kandidaatin käyttökustannuksista. Esimerkiksi Itävallan aiempi hallitus tuskaili eurooppalaisen Eurofighter Typhoonin kallista käyttöä ja uhitteli jopa koneen vaihdolla. Valmistaja puolestaan vakuuttaa, että Suomelle tarjottava ylläpitojärjestelmä olisi tyystin erilainen.
– Julkisista tiedoista on hyvin vaikea meidänkään tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, mikä se totuus on, Renko sanoo.
– Yhdysvaltain hallinto on kiinnittänyt huomiota niihin [F-35:n] käyttökustannuksiin, ja nyt kannattaa havaita, että F-35:n ylläpitojärjestelmä ei ole vielä valmis. Koneen kehitysvaihe on vasta päättynyt, ja kunnossapitojärjestelmä on kesken.
Tarkempia johtopäätöksiä voidaan tehdä, kun nyt käynnistyneessä tarjousvaiheessa saadaan sitovaa ja validoitua tietoa konekandidaattien kustannusrakenteesta koko vuoteen 2060 ulottuvan elinkaaren aikana. Alustavan tarjouspyynnön pohjalta käynnistetään neuvottelut, joissa selvitetään, kykeneekö valmistaja tarjoamaan Suomen vaatiman suorituskyvyn ja muut vaatimukset hintaan, johon Suomella on varaa.
– Suomi suhtautuu siihen niin, että jos [F-35] ei mahdu meidän vaatimuksiimme, silloin se ei voi tätä kisaa voittaa, Renko sanoo.
Siinä missä Suomi varautuu maksamaan itse koneiden hankinnasta 7–10 miljardia euroa, on koneiden vuosittaisen ylläpitokustannuksen rajaksi asetettu kutakuinkin nykyinen vajaa kymmenen prosenttia puolustusbudjetista eli 2,4 miljardista eurosta.
Hävittäjähankintaan vaikuttaviksi tekijöiksi on nimetty muun muassa kotimaisen teollisuuden hyöty, huoltovarmuus ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset. Kuitenkin tärkein tekijä ja hankkeen lähtökohta on sotilaallinen suorituskyky sallittujen elinkaarikustannusten asettamissa rajoissa, korosti puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) tiedotustilaisuudessa. Koneet esimerkiksi pisteytetään paremmuusjärjestykseen vain sotilaallisen suorituskyvyn mukaan.
Ministeriltä kysyttiin, mistä tiedetään, että myös tuleva hallitus näkee suorituskyvyn tärkeimpänä tekijänä. Ministeri myönsi, että varmaksi sitä ei voikaan sanoa.
– On tietenkin selvä, että seuraava hallitus on se, joka tämän päätöksen vuonna 2021 tekee. Toivoa sopii, että silloin mennään suorituskyky edellä, koska se on ollut tämän kaiken lähtökohta. Mutta kun on kyse näin isosta kaupasta ja myös turvallisuuspoliittisesti merkittävästä hankkeesta, niin siihen voi liittyä erilaisia poliittisia intohimoja, Niinistö totesi.
Tilaisuudessa käsi myös selväksi, että vireillä oleva uusi eurooppalainen hävittäjähanke ei vaikuta Suomen hankintaan mitenkään. Eskelisen mukaan uuden yhteishankkeen ensimmäisten koneiden on määrä olla käytössä 2040-luvulla ja massatuotannossa 40-luvun puolivälin jälkeen, jolloin Suomen hävittäjähankkeen uusi kalusto on jo elinjaksonsa puolivälissä.
LUE MYÖS:
Hävittäjäkisa käynnissä Euroopassa – Tutkija: Naapureiden F-35-päätökset vaikuttanevat Suomeen
Kenraali avaa Suomen salaisinta hanketta – ”Saksalaiset kävivät”
