Valiokuntaneuvos, perustuslakivaliokunnan sihteeri Matti Marttunen muistuttaa perustuslakivaliokunnan linjauksesta ja huomauttaa, ettei valtioneuvosto voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustusvaliokunnan kantaa.

Ulostulo liittyy EU:ssa suunnitteilla olevaan 750 miljardin euron elpymisrahastoon. Muun muassa tutkijoita on hämmentänyt asiassa se, että eduskunnan EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan kanta Euroopan unionin elpymisrahastoon on myönteisempi kuin perustuslakivaliokunnan.

”Valtioneuvosto ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa. Velvollisuus ottaa valiokunnan kannanmuodostus asianmukaisesti huomioon on luonteeltaan oikeudellinen velvollisuus. Perustuslakivaliokunta on perustuslainmukaisuuden ensisijainen tulkitsija ja perustuslainmukaisuutta koskevat kannanotot sitovat niin eduskunnan muita valiokuntia kuin valtioneuvostoa”, Marttunen kommentoi asiaa käsittelevässä Twitter-ketjussa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan komission ehdotukset elpymispaketista edustavat laadullisesti ja rahoituksen määrän osalta uudenlaista elementtiä unionin toiminnassa.

”Valiokunnan käsityksen mukaan järjestely ei välttämättä kaikilta osin ole EU:n oikeuden mukainen. Valtioneuvoston on syytä varmistua, että sääntelylle on asianmukainen oikeusperusta EU-oikeudessa”, lausunnossa sanotaan.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että Suomen vastuuta ja sen toteutumisen riskiä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajanvuoksi koostuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista. Valiokunta on korostanut, että Suomen valtion vastuun yläraja tulee määritellä tarkasti.

”Valiokunnan mielestä Suomen valtaa päättää budjetistaan tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti. Suomen vastuut eivät saa kasvaa ainakaan tavalla, joka voisi vaarantaa budjettisuvereniteetin tai valtion perustuslaillisten velvoitteiden toteutuminen. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”, perustuslakivaliokunta katsoo.

Suuri valiokunta puolestaan totesi omassa lausunnossaan, että Euroopan tason elvyttäville toimille löytyy laajaa kannatusta jäsenvaltioissa, elinkeinoelämän piirissä sekä asiantuntijoiden kesken, mutta erimielisyys koskee toimien rahoitustapaa ja oikeusperustaa.

”Suomen kannalta on keskeistä välttää tilanne, joka romahduttaa vientimme ja sitä kautta heikentää valtion kykyä selviytyä perustuslain mukaisista velvollisuuksistaan. Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus kansantaloudestamme on suuri”, valiokunta lausui perjantaina.

Tutkijoiden huomion on herättänyt myös se, että perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotuksen mahdollinen lopullinen hyväksyminen saattaa vaatia joiltain osin perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitetun kahden kolmasosan määräenemmistön.

”Tarkoittaisi että noin 20 kokoomuslaista pitäisi saada ehdotuksen taakse - PS ja KD vastustavat”, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen toteaa.