Eurooppalaiseen politiikkaan, filosofiaan ja aatehistoriaan erikoistunut yliopistotutkija, dosentti Timo Miettinen kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan linjaukseen, jonka mukaan ”valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.

”Huh mikä pommi”, hän kommentoi Twitterissä.

Miettinen nostaa esiin myös sen, että perustuslakivaliokunta mainitsee taloustieteellisen toimivuuden.

”Mukana on todella yllättäviä muotoiluja. Esimerkiksi ehdotuksen "taloustieteellinen toimivuus" on luonnollisesti tärkeää, mutta onko se perustuslaillinen kysymys”, hän ihmettelee.

Perustuslakivaliokunta kirjoittaa lausunnossaan näin:

”Valiokunta korostaa, että komission ehdotusten ja valtioneuvoston kantojen mukaan nyt tehdyissä ehdotuksissa kyseessä ei ole liittovaltion kehittäminen vaan poikkeukselliset ja väliaikaiset tukitoimet. Näidenkin vaikuttavuus tarkoitukseensa ja komission ehdotuksien perusteeksi esitetty taloudellinen argumentaatio pitää arvioida kriittisesti suhteessa SEU 3 artiklan mukaisten unionin tavoitteiden tehokkaan toteutumisen edellytyksiin ja myös sen suhteen, että järjestelyt ovat taloustieteellisesti toimivia. Valtiosääntöpoliittisena havaintona perustuslakivaliokunta kiinnittää tähän tarpeeseen huomiota.”

Suuri valiokunta puolestaan toteaa omassa lausunnossaan, että Euroopan tason elvyttäville toimille löytyy laajaa kannatusta jäsenvaltioissa, elinkeinoelämän piirissä sekä asiantuntijoiden kesken, mutta erimielisyys koskee toimien rahoitustapaa ja oikeusperustaa.

”Suomen kannalta on keskeistä välttää tilanne, joka romahduttaa vientimme ja sitä kautta heikentää valtion kykyä selviytyä perustuslain mukaisista velvollisuuksistaan. Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus kansantaloudestamme on suuri”, valiokunta lausuu.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen katsoo, että suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan näkemysero on merkittävä.

”Suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan näkemysero valtioneuvoston kannoista on huomattava. Voiko valtioneuvosto suuren valiokunnan perusteella jättää perustuslakivaliokunnan nootit huomioimatta, kuten EVM-asiassa”, hän kysyy.

Ronkainen kiinnittää huomiota myös siihen, että perustuslakivaliokunnan mukaan rahaston hyväksyminen nykymuodossaan saattaisi edellyttää 2/3 enemmistöä eduskunnassa, mutta Sanna Marinin (sd) hallituksella ei ole takanaan näin suurta enemmistöä.

”Tarkoittaisi että noin 20 kokoomuslaista pitäisi saada ehdotuksen taakse - PS ja KD vastustavat”, Ronkainen huomauttaa.

Kokoomus jätti kuitenkin suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen kannaksi EU:n elpymisrahastoon. Suuren valiokunnan kokoomusedustajat peräänkuuluttavat tiukempaa ehdollisuutta sekä selkeimpiä kriteerejä EU:n elvytysrahaston tuille.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) muistuttaa valiokunnan linjanneen, että paketista neuvoteltaessa on varmistettava sen oikeusperusta ja EU:n perussopimuksen mukaisuus.

”Tuskin kukaan odottaa, että paketti hyväksytään sellaisenaan komission ehdottamassa muodossa”, hän vastaa Ronkaiselle.

Kyse on päivitetystä ehdotuksesta EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2021–27 sekä elpymisvälineestä, jolla jäsenmaille myönnettäisiin avustuksia ja lainaa yhteensä 750 miljardin euron edestä.

Lue seuraavaksi: